Linnut ja kasvit, onnen ja uuden aamun airuet edustavat perinteistä asennetta. Kun aamurusko herää, se jää usein meiltä huomaamatta. Mutta kun säteet värjäävät taivaan, uusi päivä saa, valo voittaa. Tähdet, lintujen laulu ja kukkien aromi, kokonaiset kukkamatot valtaavat tilan. Äänet ja värit ovat pääosassa, niin myös oopperassa, äänenväreinä.

Tarina on varsin pelkistetty, tanssi on siksi perusteltu lisäelementti kohtauksissa. Kyse ei ole flamencon perinteisestä tyylistä, vaan tarinaan sopivasta asenteesta, Iberian niemimaalle tyypillisestä astunnasta.

Esitys tuo hyvin esiin de Literesin ajan (1673-1747) espanjalaisen oopperatyylin. Esitteen mukaan nähty osuus on kuin prologi varsinaiselle, pitkästi polveilevalle oopperalle, aineksia alkupaloiksi. Antonio de Literesin nuottikuva on virkeä ja omaperäinen, soitinosuudet jaetaan käyttöön tarjoutuville soittimille. Rikkaita rytmejä riittää, puheosuudet puuttuvat, laulu hallitsee.

Ohjaaja Ville Saukkonen saa esityskompleksin toimimaan ilmeikkäästi, kasassa pysyen. Elementtien luonteille on tilaa, korostetut liikkeet ja toiminnat avaavat kulloistakin tilannetta. Video tarjoaa oman näkökulmansa, mikä ohjauksen rinnalla paitsi vahvistaa solistien kertomaa on myös koristelemassa hauskasti ja kirpeästi tarinan yleistä polkua.

Tanssijat olivat korvaamattomat tarinan sisältöä muotoiltaessa. Läsnäolo on riittävä ja sopiva, pieteetillä valittu. Hallittu osuus.

Solistit on vahva ja tiiviisti yhteen hitsautunut ryhmä. Säväyttävät Tuuli Lindeberg (Auringonnousu) ja Essi Luttinen (Tuli) siivittävät esitystä kohti voittoisaa päätöstä. Vahvasti laulavat Angelika Klas (Ilma), Marion Melnik (Vesi) ja Annaliisa Pillak (Maa) sekä verevä Kristian Lindroos (Aika) varmistavat onnistuneen illan.

Ensemble Nylandia soi lämpimästi ja pehmeästi, hienostuneen ja elävän rytmikkäästi. Täysiverinen suoritus kielii niin kapellimestari Matias Häkkisen kuin jokaisen soittajan myötäsyntyisestä muusikkoudesta.

Matti Saurama