Lähialueen vastaajista puolet piti viestintää heikkona tai erittäin heikkona. Kaikista kyselyyn vastanneista viestinnän arvioi huonoksi reilu kolmannes.

Verkkokyselyyn vastasi yli 3  500 ihmistä ympäri Suomea. Viidesosa vastanneista oli lähialueen asukkaita.

–  He olisivat halunneet lisää tietoa häiriötilanteen syistä ja seurauksista, turvallisuusriskistä sekä toimenpiteistä, mitä kansalaisten tulisi tehdä säteilyonnettomuudessa ja mitä viranomaiset tekivät tilanteen hallintaan saamiseksi, sanoo SPEKin tutkimuspäällikkö Tuula Kekki tiedotteessa.

–  Viestinnällisesti tilanne oli todennäköisesti haastava, koska vaaratiedottamiselle ei ollut aihetta, mutta kansalaiset ympäri Suomea ja erityisesti lähialueilla kokivat, että heidän olisi tullut saada tietoa huomattavasti nopeammin ja kattavammin esimerkiksi tekstiviestillä, sanoo SPEKin tutkija Heikki Laurikainen tiedotteessa.

Suurin osa sai esitiedon mediasta

Yli puolet kyselyyn vastanneista sai tapahtumista ensitiedon median kautta. Kyselyn mukaan jopa 60 prosenttia vastaajista piti mediaa tärkeimpänä tietolähteenään. Osa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että tilannetietoa olisi pitänyt saada muutenkin kuin omatoimisesta uutisten seuraamisesta.

Kyselyssä tarkasteltiin väestön tiedonsaantia, tiedontarpeita ja huolenaiheita sekä luottamusta ja tyytyväisyyttä häiriötilanteen viestintään ja sen uutisointiin mediassa.

Olkiluodon voimalaitos pysähtyi joulukuun puolivälissä höyrylinjassa ilmenneen säteilypiikin vuoksi. Säteilypiikin syy oli liian kuuman veden joutuminen reaktorin puhdistusjärjestelmän suodattimille. Sen seurauksena suodattimista irtosi materiaalia, joka reaktorin läpi kulkiessaan muuttui radioaktiiviseksi.

Reaktori ajettiin alas seisokkiin sen jälkeen, kun laitoksessa havaittiin radioaktiivisen säteilyn voimistumista hetkellisesti. Voimalan turvallisuusjärjestelmät toimivat tapahtumassa suunnitellusti. STUK arvioi tapahtuman kuuluvan kansainvälisessä ydintapahtumien arviointijärjestelmässä luokkaan nolla seitsenportaisella asteikolla.