Heinäluoma nostaa tikunnokkaan kansanedustaja Mia Laihon (kok.) hallitukselle viime viikolla jättämän kirjallisen kysymyksen ikääntyneiden digisyrjäytymisestä ja vaihtoehtoisten asiontitapojen turvaamisesta. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat sunnuntaina.

– On erikoista, että kokoomuksen kansanedustaja kysyy nyt hallitukselta ratkaisuja ongelmaan, josta SDP varoitti jo lain käsittelyn yhteydessä, Heinäluoma sanoo tiedotteessa.

Hallitus vei muutama kuukausi sitten läpi lain, jonka tarkoituksena on lisätä Suomi.fi-viestien käyttöä ja siirtää viranomaisviestintää yhä vahvemmin digitaalisiin kanaviin. SDP:n mielestä esityksessä ei huomioitu riittävästi kansalaisten erilaisia valmiuksia käyttää sähköisiä palveluja, ja hallintovaliokunnassa puolue jätti lakiesitykseen vastalauseensa.

– Siksi vaihtoehtoiset asiointitavat on turvattava aidosti eikä hakea säästöjä ikäihmisten kustannuksella.

KANSANEDUSTAJA Pia Viitanen (sd.) jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen aiheesta jo huhtikuussa. Viitasen mukaan hallitus ei ole vieläkään esittänyt kokonaisratkaisua ongelmaan.

– Suomalainen yhteiskunta on tietoisesti ja nopeasti digitalisoitu. Siksi myös julkisella vallalla on vastuu huolehtia siitä, ettei kukaan jää kehityksen jalkoihin. Tarvitaan kansallinen ohjelma, jossa asetetaan selkeät tavoitteet, vastuut ja keinot digitaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi. Jokaiselle ihmiselle on taattava mahdollisuus hoitaa asioitaan myös muutoin, kuin digitaalisesti, Viitanen sanoo tiedotteessa.

Viitasen mukaan tilannetta pahentaa se, että hallituksen mittavat leikkaukset ovat kohdistuneet myös järjestöihin, jotka tarjoavat digitukea kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille.

– On ristiriitaista vaatia kansalaisilta yhä enemmän digiosaamista ja samalla leikata niiltä toimijoilta, jotka auttavat ihmisiä oppimaan uusia taitoja ja käyttämään palveluja turvallisesti. Digituki on monelle välttämätön edellytys itsenäiselle asioinnille, Viitanen huomauttaa.

Viitanen huomauttaa, että heikot digitaidot altistavat huijauksille, tietojenkalastelulle ja erilaisille väärinkäytöksillä. Hänen mukaansa olisi tärkeää varmistaa, että digitukea on saatavilla kaikkialla Suomessa.

– Jokaiseen kuntaan on järjestettävä helposti saavutettavaa digitukea. Kansalaisten mahdollisuus saada apua ei saa riippua asuinpaikasta tai paikallisten järjestöjen taloudellisesta tilanteesta, Viitanen alleviivaa.
Viitanen vaatii myös selvittämään kiireellisesti lainsäädännön muutostarpeet tilanteissa, joissa henkilö asioi toisen avustamana tai toisen puolesta.

– Nyt on arvioitava, suojaako nykyinen lainsäädäntö riittävästi niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat apua sähköisessä asioinnissa. On myös voitava varmistaa, ettei kukaan siirry tahtomattaan sähköisen viranomaispostin piiriin tai menetä oikeusturvaansa siksi, ettei ymmärrä järjestelmän toimintaa, Viitanen muistuttaa.

VIITANEN muistuttaa, että yli 75-vuotiaista suomalaisista viidenneksellä ei ole älypuhelinta lainkaan. Myös 65-74-vuotiaiden joukossa merkittävä osa jää digitaalisten palveluiden ulkopuolelle. Viitasen mukaan digitalisaatio ei saa muodostua esteeksi kansalaisten oikeuksien toteutumiselle. Samalla linjalla on Heinäluoma.

– Kaikki eivät käytä älypuhelimia, eivätkä kaikki koskaan tule käyttämään sähköisiä palveluja itsenäisesti. Hyvinvointivaltiossa palvelujen saaminen ei saa riippua siitä, osaako käyttää sovellusta tai tunnistautua verkossa, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoman digipalveluiden rinnalla on säilytettävä saavutettavat puhelinpalvelut, asiointipisteet ja muut vaihtoehtoiset palvelukanavat.

– Hallitus ei voi samaan aikaan rakentaa säästöjä digitalisaation varaan ja ihmetellä niiden vaikutuksia kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin, hän toteaa.