Hän sanoo olleensa EU-jäsenyyden alkumetreistä lähtien ollut läheisyysperiaatteen suuri kannattaja:

– Siirretään EU-päätöksentekoon vain ne asiat, joita Suomessa ja muissa jäsenmaissa ei voida paremmin hoitaa. Näin päätöksenteko pysyy mahdollisimman lähellä ihmisiä ja vaikuttaminen on helpompaa.

Hyvä esimerkki yhteisiä päätöksiä vaativasta asiasta on Heinäluoman mukaan ilmastonmuutos. Ilmaston lämpeneminen ei tunne rajoja, joten päästöjen vähentämisestä on sovittava yhdessä ja kaikkia jäsenmaita sitovalla tavalla. Myös kauppasopimuksissa EU-edut ovat kiistattomia.

Heinäluoma painottaa, että moni asia kannattaa kuitenkin pitää kansallisessa päätöksenteossa, koska jäsenmaat osaavat asiat paremmin.

– Metsänhoito on viisainta pitää kansallisesti päätettävänä, sillä metsänhoidon ohjeistaminen EU-parlamentin kokoussalissa Brysselissä ei tuo lisäarvoa kansalliseen päätöksentekoon, mutta kylläkin paljon byrokratiaa. Koulujen opetussuunnitelmat ja kansalaisten sosiaaliturvaa koskevat päätökset tulevat nekin paremmin hoidettua kansallisilla päätöksillä.

– Kun Euroopan unionin kehittämisen seuraavista askelista päätetään – varmaankin Suomen eduskuntavaalien jälkeen – on siis hyvä nojata läheisyysperiaatteeseen. Päätetään asiat mahdollisimman lähellä ihmisiä ja siirretään unionin päätöksentekoon ja EU-parlamentille vain ne asiat, joita jäsenmaissa ei pystytä hyvin hoitamaan.