Eduskuntatalon portailla on päivystänyt jytyläinen julkisen sektorin työntekijä eilisestä puolesta päivästä lähtien. Jyty haluaa tuoda tempauksellaan julkisen sektorin työtä näkyväksi. Samalla liitto julkistaa lakimuutosehdotuksensa, joilla voidaan saada säästöjä julkisen sektorin johtamista ja yhteistoimintaa kehittämällä.

– Yleinen keskustelu julkisen sektorin tehtävistä on mielestäni tällä hetkellä aika ikävää. ”Paisunut julkinen sektori” on kuluerä, josta pitää leikata. Kun kuntien ja hyvinvointialueiden yt-neuvotteluista uutisoidaan, puhutaan, että leikkaukset koskevat ”vain hallintoa”. Ikään kuin sillä ei olisi vaikutusta. Tällä tavalla mitätöidään sitä todella tärkeätä työtä, mitä julkisella sektorilla tehdään, hän sanoo Demokraatille.

Sitä ei Voiman mielestä täysin tiedosteta, kuinka tärkeää työtä julkisella sektorilla tehdään, koska työntekijät harvemmin pitävät meteliä itsestään. Se taatusti huomataan, jos esimerkiksi säästöjen vuoksi palvelut eivät toimikaan enää totutusti. Samalla linjalla on myös Soininen.

– Toivon, että päättäjät heräisivät siihen, että vääristä paikoista supistamisella on aina joku vaikutus meidän palveluihimme. Kannattaa aina miettiä vaikutuksia, Helsingin kaupungilla Jytyn pääneuvottelijana työskentelevä Soininen sanoo.

Eduskuntatalon portailla Anne Tervonen ja Soininen vaihtoivat vuoroa kello 13. Koko tempauksen aloittanut Tervonen toivoo Soinisen tapaan, että mielenilmaus muistuttaisi julkisen sektorin merkityksestä. Hän työskentelee Helsingin kaupungilla hallinnon assistenttina peruskoulussa. Puheet ”vain hallinnosta” supistamisesta tuntuvat pahoilta.

– Ennen sanottiin, että koulussa kaikista asioista kysytään koulusihteeriltä. Niin se on vieläkin, ihan kaikki asiat kysytään meiltä. Olisi aika iso lovi, jos meitä ei olisi. Oppilashallinto, todistukset, erityisen tuen paperiasiat – ihan kaikki menevät meidän assareiden kautta, hän kuvailee.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Hallinnon assistentti Anne Tervonen vakuuttaa, ettei portailla ehtinyt tulla tunnissa kylmä.

SÄÄSTÖKUURI, yt-neuvottelut ja epävarmuus tulevasta varjostavat julkisen sektorin työntekijöiden arkea, Jytyn tuoreesta Reilu työelämä -kyselystä selviää. Useampi kuin joka kolmas (34 prosenttia vastaajista) pitää työtilannettaan epävarmana ja useampi kuin joka neljäs (28 %) pelkää menettävänsä työpaikkansa.

Kaisa Soininen on ammattiyhdistyksensä Jyty Metropolin puheenjohtaja ja allekirjoittaa, ettei kentältä kuulu kovin positiivista. Yhdistyksen jäsenet työskentelevät muun muassa Helsingin kaupungilla, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ja Husissa.

– Ihmiset ovat tosi väsyneitä. He ovat epätietoisia siitä, mitä tapahtuu. He ovat niin sanotusti löysässä hirressä. Kun ihmisiltä kysyy, mitä kuuluu, tulevat myönteiset asiat muista elämään kuuluvista asioista, ei niinkään työpaikalta, Soininen kuvailee.

Reilu työelämä -kyselystä selviää myös, että ihmiset arkailevat kertoa epäkohdista työpaikoillaan. Vastaajista 41 prosenttia arvioi, että seurausten pelko estää epäkohdista kertomisen. Soininen tunnistaa ilmiön.

– Ikävä kyllä osa pelkää. Se riippuu hirveän paljon työpaikkatasolla työ- ja johtamiskulttuurista. Kun työpaikalla on avoin ilmapiiri puhua asioista, silloin on myös helpompi tuoda avoimesti esille epäkohtia ja korjata ne yhdessä.

Jonna Voima huomauttaa, että jatkuvat yt-uutiset eivät ole omiaan luomaan ilmapiiriä, joka kannustaisi kertomaan murheistaan.

– Ei haluta leimautua niin sanotusti haastavaksi työntekijäksi. Pidetään suu supussa, eikä kerrota asioista, vaikka ehkä pitäisi, hän kuvailee.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima teki somepäivitystä 24h-tempauksesta keskiviikkona.

JYTY muistuttaa kampanjassaan myös, että huono johtaminen tulee kalliiksi. Siksi liitto esittää lakimuutoksia, joilla ehkäistään johtamisongelmia työpaikoilla ja parannetaan työntekijöiden mahdollisuuksia tuoda epäkohtia esiin.

Voima ihmettelee, että julkisen sektorin yhteistoimintalaissa ei velvoiteta laatimaan työyhteisön kehittämissuunnitelmaa. Hän huomauttaa, että sellainen on ollut yksityistä sektoria koskevassa lainsäädännössä jo usean vuoden.

– Kuntien ja hyvinvointialueiden yt-laki on perinteisesti laahannut yksityissektorin lain perässä, hän toteaa.

Kehittämissuunnitelma tarjoaisi mahdollisuuden pohtia yhdessä tapoja kehittää työyhteisöä. Samalla voitaisiin kiinnittää tarvittaessa huomiota johtamiseen. Voima korostaa, ettei Jyty väitä, että julkista sektoria johdettaisiin jotenkin erityisen huonosti. Parannettavaa kuitenkin varmasti löytyy.

Voima muistuttaa, että huonolla johtamisella on vaikutuksia koko työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Se lisää työuupumusta ja sairauspoissaoloja, heikentää työkykyä sekä lisää henkilöstön vaihtuvuutta ja rekrytointivaikeuksia.

Kevan laskelmien mukaan työkyvyttömyys aiheuttaa kunnille ja hyvinvointialueille noin 1,25 miljardin euron välittömät kustannukset.

– Ei voida tietenkään suoraan sanoa, että esimerkiksi kaikki mielenterveysperustaiset sairauslomat johtuisivat työyhteisön haasteista tai huonosta johtamisesta. Mutta jos edes osa johtuu niistä ja kehittämissuunnitelmalla voidaan näitä vähentää, kyse voi olla satojen miljoonien säästöistä. Se olisi win-win-tilanne: ihmiset voisivat paremmin ja yhteiskunta säästäisi rahaa, Voima sanoo.

Kehittämissuunnitelman yt-lakiin viemisen lisäksi Jyty ehdottaa, että työturvallisuuslakia täsmennetään niin, että työnantajan on tunnistettava ja arvioitava myös johtamisesta ja esihenkilötyöstä aiheutuvat työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta uhkaavat haitta- ja vaaratekijät.

Työturvallisuuslakiin on Jytyn mielestä lisättävä myös nimenomainen vastatoimien kielto. Se tarjoaa suojaa ongelmista kertoville työntekijöille. Heille ei saa aiheutua asioiden esiin nostamisesta kielteisiä seurauksia, kuten varoitusta, työtehtävien heikentämistä tai irtisanomista.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Musiikkitalon mainosnäytöllä ohjattiin Jytyn 24h-tempaukseen Eduskuntatalon portaille.

VOIMA pitää ikävänä, että julkisen puolen yt-laki nähdään ikään kuin irtisanomislakina, kun yksityisellä puolella sen nähdään tukevan myös työpaikan kehittämistä.

Jytyn Reilu työelämä -kyselystä vastaava yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuula Kukonlehto kertoo, että kyselyn mukaan luottamuksen työntekijöiden ja työnantajan välillä kokee heikoksi 39 prosenttia. Jopa 46 prosenttia katsoo, ettei työpaikan muutoksia valmistella yhteistoiminnassa henkilöstön tai sen edustajien kanssa.

– Siksi tällä lainsäädännöllä on mielestäni paikkansa, koska se antaa työkaluja myös luottamusedustajille puuttua epäkohtiin. On huolestuttava tilanne, että luvut ovat tällaisia. Taloushaasteet ovat ymmärrettäviä, mutta silti henkilöstön kanssa pitää pystyä keskustelemaan asioista ja tulevista muutoksista, Kukonlehto sanoo.

Pääneuvottelija Kaisa Soininen komppaa Kukonlehtoa. Hän kokee, että lakimuutos voisi tasata yhteistä tekemistä. Viimeaikoina on tuntunut siltä, että keskustelu on ollut kovin työnantajavetoista.

– Hyvä yhteistoiminta on kaiken hyvän, tuottavan työn edellytys. Silloin tehdään hyvissä fiiliksissä töitä, tuottavaa työtä, kun meillä kaikilla on se yhteinen päämäärä ja me ollaan niistä yhdessä juteltu. Meillä on ollut aikaa jutella ja esihenkilö on tukemassa sitä työtä, hän kiteyttää.

Voima korostaa, että myös julkisella sektorilla tehdään hyvää kehitystyötä työmarkkinaosapuolten kesken. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöillä on monenlaisia yhteisiä hankkeita, hän muistuttaa. Lakimuutos kuitenkin voisi entisestään vahvistaa yhteistyötä.

JYTYN jäsenkyselyyn vastasi kaikkiaan 2700 eri aloilla työskentelevää jytyläistä. Vastaajista 79 prosenttia työskenteli kunnissa tai hyvinvointialueilla. Tuula Kukonlehto kertoo, että kyselyllä kartoitettiin jäsenten tuntoja laajalti eri asioista.

Kukonlehdon mukaan vastauksissa korostuivat erityisesti huolet työelämän tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

– Monet vastaajat kokevat, että samasta tai samanarvoisesta työstä ei aina makseta samaa palkkaa. Määräaikaisuudet ja ketjutetut sijaisuudet luovat epävarmuutta. Naisvaltaisilla pienipalkkaisilla aloilla palkat koetaan alhaisiksi suhteessa työn vaativuuteen, Kukonlehto summaa.

Jytyn eduskuntavaalitavoitteissa työelämän tasa-arvo – palkkatasa-arvo erityisesti – onkin yksi ammattiliiton kärkiteemoista.

– Sehän on käsittämätöntä, että edelleen eletään tilanteessa, että naisen euro on 85 senttiä. Miten voi olla, että me emme muka yhteiskuntana saa tällaista asiaa korjattua. Se on minusta hävettävää, Jonna Voima sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jyty halusi herätellä päättäjiä 24h -tempauksellaan ja toivoi, että he myös tulisivat juttusille portailla päivystävien kanssa.

VOIMAN tehtäväksi jää tänään torstaina 24h-tempauksen viimeinen vuoro, joka päättyy kello 12. Eduskuntatalon portailla on nähty vuorokauden aikana muun muassa sosiaaliohjaaja, palomestari, hätäkeskuspäivystäjä, palvelukoordinaattori ja osastonsihteeri.

Jytyn toiveena oli, että päättäjät kävisivät juttelemassa portailla päivystävien kanssa. Toive on toteutunut. ”Porraslivessä” nähtiin keskiviikon puolella muun muassa kansanedustajat Paula Werning (sd.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Hanna-Leena Mattila (kesk.), Laura Meriluoto (vas.) ja Maaret Castrén (kok.) ja Mikko Polvinen (kesk.).