Hovioikeus katsoo, että rangaistusta ei ole perusteltua lieventää asian saaman julkisuuden, Baltzarin iän tai hänen terveydentilansa perusteella.

Syyttäjä vaati Baltzarille vähintään kymmenen vuoden vankeusrangaistusta useista seksuaali- ja ihmiskaupparikoksista. Hovioikeuden mukaan ihmiskaupasta tai kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ei kuitenkaan ollut näyttöä.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi helmikuussa 2022 kaikki syytteet jutussa. Baltzar on kiistänyt kaikki syytteet.

Hovioikeuden mukaan Baltzar taivutti asemaansa hyväksikäyttäen kaksi naisista sukupuoliyhteyteen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan tekoon. Toista uhria Baltzar hyväksikäytti oikeuden mukaan vuosina 2016-2019 ja toista vuosina 2017-2019.

Naisten kertomukset tapahtumista olivat oikeuden mukaan johdonmukaisia ja niiden tueksi on myös kirjallisia todisteita. Myös todistajien kertomukset ovat asian eri vaiheissa pysyneet pääosin muuttumattomina.

Hovioikeuden mukaan yhteisössä oli noin vuodesta 2015 lähtien fyysisen ja henkisen väkivallan uhkaa, vaikkakaan näyttöä toistuvasta väkivallan käytöstä ei ollut. Henkisen väkivallan uhka ilmeni arvostelemisena ja moitteina.

HOVIOIKEUS toteaa julkisessa selosteessa, että Baltzar käytti törkeästi väärin naisten riippuvuussuhdetta sekä toisen uhrin osalta myös tämän kypsymättömyyttä.

Baltzarilla ja rikoksen uhreiksi joutuneilla oli huomattava ikäero ja siten myös eroa elämänkokemuksessa, hovioikeus toteaa. Baltzar oli myös auktoriteettiasemassa ja ylläpiti hierarkiaa sekä teatteriharjoituksissa että yhteisössä.

-  Asianomistajien ryhtyminen tekoihin ei ollut pohjautunut osapuolten kannalta tasavertaiseen tilanteeseen. Baltzarin oli täytynyt ymmärtää asianomistajien ryhtyneen tekoihin ja alistuneen tekojen kohteeksi johtuen riippuvuussuhteesta, hovioikeus muotoilee.

Hovioikeuden mukaan kyse ei kuitenkaan ollut raiskauksista, törkeistä raiskauksista tai pakottamisista seksuaalisiin tekoihin, joista syyttäjä ensisijaisesti vaati rangaistusta.

Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoo, että yhteisössä oli ollut kultinomaisia piirteitä. Hovioikeuden mukaan kyse ei kuitenkaan ollut rikoslaissa kuvatun tunnusmerkistön mukaisesta ihmiskaupasta tai törkeästä ihmiskaupasta. Myöskään kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä ei ollut näyttöä.

Jutun suullinen pääkäsittely käytiin sekä hovioikeudessa että käräjäoikeudessa suljetuin ovin. Myös oikeudenkäyntiasiakirjat on pääosin salattu.