Hän huomauttaa, että maksuton kouluruokailu on yksi suomalaisen koulun, oppimisen, osaamisen ja hyvinvoinnin menestystekijöistä.

– Maksuttoman kouluruokailun tuominen kouluihin on esimerkki siitä, miten Suomessa on haluttu huonoinakin aikoina panostaa koululaisiin, kouluihin ja opiskeluun, sillä ilmainen kouluruoka tuli kouluihin vuonna 1943, keskellä jatkosotaa ja ankeita pulavuosia.

– Ruokailun tulisi olla koulupäivän kohokohta, joka tukee oppimista, kouluviihtyvyyttä, ruokaosaamista ja ruokatajun syntymistä. Suositusten mukaisesti toteutettu ruokailu koulussa tarjoaa monipuolista, terveellistä ruokaa, silmäniloa, yhdessäoloa, seurustelua ja hyvää oloa. Se tukee lasten ja nuorten jaksamista, kasvua ja painon tervettä kehitystä, Eloranta korostaa.

Koulu voi Elorannan mielestä vaikuttaa siihen, että ruokailu tehdään houkuttelevaksi. Aterian ajoitus, sujuva ruoan tarjoilu, viihtyisä ruokatila ja ruokarauha ovat oleellisia tekijöitä.

– Kiire ja pitkät jonot tai meluisa ympäristö estävät viihtymistä, Eloranta painotti, kun hän avasi pop up -kouluruokalan Turussa perjantaina.

Hän toivoo, että kodit ja koulut toimisivat yhdessä sen eteen, että jokainen koululainen haluaa osallistua lounastaukoon.