Kolmanneksi eniten ääniä olisi saamassa vihreät, joille povataan ovensuukyselyjen perusteella 15 prosentin osuutta. 11 prosentin osuutta odotetaan äärioikeistolaiselle AfD:lle ja liberaalipuolue FDP:lle. Laitavasemmistopuolue Linke olisi saamassa viiden prosentin ääniosuuden.

Ääntenlaskun odotettiin venyvän myöhään yöhön.

Hallitusneuvotteluista odotetaan kestävän jopa kuukausia

Äänestyskopissa äänestäjät tekivät kaksi valintaa. Äänestyslipukkeessa ensimmäinen ääni annettiin äänestäjän vaalipiiriä edustavalle ehdokkaalle, toinen ääni oliittiselle puolueelle.

Ensimmäisellä valinnalla pyritään varmistamaan jokaisen lähes 300 vaalipiirin edustus Saksan liittopäivillä. Puolueen saamat äänet puolestaan määrittävät paikkamäärän. Eniten puolueääniä saanut puolue saa suurimman edustuksen liittopäivillä.

Saksan parlamentin koko vaihtelee, koska äänestäjät voivat jakaa äänensä eli voivat äänestää yhtä puoluetta ja antaa suoran ehdokasäänensä toisen puolueen ehdokkaalle. Jos puolue saa suorilla ehdokasäänillä enemmän paikkoja kuin mihin se olisi oikeutettu puolueäänten valossa, saa se pitää ”ylimääräiset” paikkansa.

Esimerkiksi vuoden 2017 äänestyksessä liittopäiville valittiin 709 edustajaa, kun liittopäivien pienin mahdollinen paikkamäärä on 598. Tänä vuonna on ennakoitu, että paikkamäärä voi kasvaa entisestään.

SPD:n liittokansleriehdokas on valtiovarainministeri Olaf Scholz ja kristillisdemokraattien Armin Laschet, joka on Saksan suurimman osavaltion Nordrhein-Westfalenin pääministeri.

SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma kommentoi vaali-iltaa Twitterissä.

”Jännittävä sunnuntai. Saksan vaalit näyttävät suuntaa koko Euroopalle. Menee erittäin tasaiseksi.  Demareiden Scholz on jo nyt tehnyt historiaa nostettuaan oman puolueensa taisteluun kansleripaikasta lähes 20v tauon jälkeen. Vaihtoehdot ovat selkeät . Kansalaiset puhuvat nyt.”