Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli Husin entinen toimitusjohtaja, SDP:n listoilta eduskuntavaaleissa ehdolla oleva Aki Lindén luonnehtii Demokraatille jälkimmäistä lakimuutosta ”härskiksi tempuksi ja hallituksen kaverikapitalismiksi parhaimmillaan”.

Sairaaloiden päivystystä ja erikoissairaanhoidon keskittämistä koskevat asetusmuutokset astuivat voimaan vuonna 2017 ja ne toimeenpantiin viime vuoden alusta.

Nyt näihin liittyvää terveydenhuoltolakia ollaan pikapikaa rukkaamassa yksityisten terveysyhtiöiden leikkaustoiminnan eduksi. Sen sijaan julkiset aluesairaalat, jotka ovat leikkaustoimintaansa menettäneet, eivät ole tästä rukkauksesta hyötymässä.

Näin ollen sairaanhoitopiiri voisi jatkossa järjestää leikkauksia myös sellaisissa yksityisissä sairaaloissa, joissa ei ole ympärivuorokautista päivystystä. Ostopalveluna hankittavaan toimintaan tulee kuitenkin lakiesityksen mukaisesti tiettyjä kriteerejä. Yksi on se, että hätätilanteessa potilas on voitava kuljettaa alle 30 minuutissa teho-osastolliseen sairaalaan, joka kykenee pikaisiin päivystysoperaatioihin.

Helsingin Sanomat on aiemmin kertonut Husin asiaan antamasta lausunnosta. Hus ei näe perustetta vasta annetun asetuksen avaamiseksi. Husin lausunnon mukaan tosiasiallinen syy lakimuutokselle onkin yksityisten toimijoiden toimintaedellytysten parantaminen.

”Sairaanhoitopiireille jäisi päivystyksen ja komplikaatioiden hoito. Tämä vääristäisi kilpailua yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä”, Husin silloisen toimitusjohtajan Aki Lindénin allekirjoittamassa lausunnossa sanotaan.

Lausunto on viime lokakuulta.

”Husin näkemyksen mukaan ehdotettu muutos asettaisi julkiset ja yksityiset toimijat eriarvoiseen asemaan myös siten, että monet aiemmin leikkauksia tehneet julkiset sairaalat ovat lopettaneet nyt voimassa olleen asetuksen perusteella yleisanestesiaa vaativien toimenpiteiden tekemisen”, Lindén kirjoittaa.

Lindénin näkemys ei ole muuttunut. Hän toteaa tänään Demokraatille, että aikanaan päivystys- ja keskittämisasetukset tiputtivat muun muassa Rauman, Forssan ja Kouvolan sairaalat pois niiden sairaaloiden piiristä, jotka voisivat tehdä päiväsaikaan anestesialeikkauksia. Leikkaustoiminnan keskittämisestä voidaan Lindénin mielestä sinänsä saada potilasturvallisuuteen liittyviä etuja, mutta hän ei ymmärrä, miksi nyt nimenomaan ja vain yksityisille sairaaloille ollaan palauttamassa leikkauslupaa.

Lindén sanookin kokoomuksen ja yksityisten terveysyhtiöiden lobanneen vimmaisesti asiaa.

– Keksittiin, että jos sairaalasta on alle 30 minuutin matka päivystävään keskussairaalaan, niin sairaala voi jatkaa nukutusleikkausten tekemistä. Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenet ja kymmenet yksityiset leikkaussalit saavat nyt oikeuden leikkauksiin, koska ne sijaitsevat lähellä keskussairaalaa. Mutta julkiset sairaalat, vaikkapa Kouvola, Rauma ja Forssa ovat yleensä kaikki 50–70 kilometrin päässä keskussairaalasta ja niille menetetyt leikkausoikeudet eivät palaudu, Lindén sanoo.

Hän pitää 30 minuutin rajaa keinotekoisena.

– Tätä perustellaan turvallisuudella ja 30 minuutilla, mutta oikeastihan tämä on aivan härski temppu, kaverikapitalismia puhtaimmillaan. Tässä järjestään yksityisille markkinoita ja aluesairaaloilta katkaistaan siivet, hän sanoo.

Lindénin tietojen mukaan kokoomus ja sen puheenjohtaja Petteri Orpo olisivat koplanneet hallituksen ennen joulua käymissä viime hetken neuvotteluissa asiakasmaksulain ja leikkaustoimintaan liittyvän terveydenhuoltolain uudistuksen.

– Orpo sanoi, että asiakasmaksulaki ei etene, ellei tehdä toista asiaa samalla. Eli kepu painostettiin poliittiseen diiliin, jossa yksityinen leikkaustoiminta pitää avata, Lindén sanoo.

Sinänsä Lindén ei usko, että kovin isot summat siirtyvät jatkossa leikkaustoiminnan myötä yksityiselle puolelle. Liikuttaneen kymmenissä miljoonissa euroissa. Hän myös huomauttaa, että on sairaanhoitopiirien päätettävissä, ostetaanko leikkauksia ulkopuolelta.

Toisaalta Lindén muistuttaa, että jatkossa maakunnilla olisi mahdollisuus osana valinnanvapautta ostaa yksityisiltä halutessaan ei-kiireellisiä leikkauksia. Juuri sen vuoksi, ikään kuin päänavauksena, nyt tehty lakimuutos nähdään yksityisellä puolella tärkeänä. Jatkossa rahaa voikin liikkua julkiselta puolelta jopa satoja miljoonia euroja.

SDP:n kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Anneli Kiljunen ei voi hyväksyä sitä, että ensin hallitus ajoi alas julkisen sektorin kiireettömän leikkaustoiminnan muualla kuin keskussairaaloissa, ja nyt hallitus mahdollistaa vastaavan toiminnan kuitenkin yksityisille toimijoille.

– Suurena riskinä on, että hallitus vaarantaa päivystystoiminnan jos riittävä määrä osaavia lääkäreitä ja hoitajia ei riitä leikkaustoimintojen toteuttamiseen. Tämä on ollut vahvasti esillä valiokunnassa jo sote-esityksen käsittelyn yhteydessä. Yksityisten markkinoiden etu menee potilaiden ja veronmaksajien edelle, Kiljunen arvioi.

Hänkin muistuttaa, että viime kädessä sairaanhoitopiiri itse päättää, kenelle se leikkaustoiminnan mahdollistaa.

– Sairaanhoitopiiri sitä kautta ottaa myös itse vastuuta potilaiden hoidosta. Mutta se, että puhutaan, että julkinen ja yksityinen olisivat samalla viivalla ja niitä kohdellaan yhdenvertaisesti, ei tule lakimuutoksen myötä tapahtumaan. Näissä tilanteissa, kun yksityiselle annetaan leikkausmahdollisuus, mahdollisten komplikaatioiden hoito jää kuitenkin julkiselle toimijalle.

Kiljusen mukaan epäselvää tilannetta vahvistaa entisestään se, että leikkausten jälkeisen hoidon ja seurannan voisi toteuttaa paitsi lääkäri myös tilapäisesti lääkärin tehtävissä toimiva lääketieteen opiskelija.

Kiljunen näkee tässä riskin potilasturvallisuudelle.

– Jotta turvaamme leikkausten jälkeisten komplikaatioiden mahdollisimman pienen riskin, se vaatii mielestäni erikoislääkärin läsnäolon myös leikkaustoimintojen jälkeen. Vastuuta ei voi siirtää tavalliselle lääkärille puhumattakaan lääketieteen opiskelijoille. Kun puhutaan mahdollisesta siirtokuljetuksesta, siinäkin pitää turvata se, että siirron aikana on tarvittaessa jopa erikoislääkärin saatavuus.

Kiljunen vaatiikin, että mikäli hallitus lakimuutoksensa toteuttaa, sairaanhoitopiirien on huomioitava sopimuksia tehdessään paitsi leikkauksen laatu myös leikkausten jälkeinen hoito ja seuranta.

– Nämä pitää tuoda riittävän selvästi lakiin ja sairaanhoitopiirien sopimuksiin.

Asiakasmaksulaista Kiljunen sanoo, etteivät maksut ole tällä hetkellä yhdenvertaisia eri väestöryhmille. Maksujen taso riippuu nyt sairaanhoitopiiristä, kunnasta tai maakunnasta. Enimmäisasiakasmaksujen säätäminen toisi yhtenäisyyttä, mikä on Kiljusen mukaan lakimuutoksessa myönteinen asia.

Kiljunen kuitenkin sanoo, että jokaisesta lääkärikäynnistä voitaisiin maksaa uuden lain mukaan erillinen maksu, samoin sairaanhoitajalla käynneistä.

– Siltä osin hallituksen esitys lisää asiakasmaksurasitetta niille, jotka käyttävät paljon lääkäri- ja sairaanhoitopalveluja. Laki mahdollistaa sen, että voidaan periä myös etäpalveluista maksua aivan kuten lähikäynneistä. Uudet maksutavatkin lisäävät maksurasitetta paljon terveyspalveluita tarvitseville, hän kritisoi.

Kiljusen mukaan laissa pitäisikin selkeästi määritellä ja tehdä asiakasmaksun perimättä jättäminen nykyistä helpommaksi.

Kokoomuksesta ja keskustasta kiistetään Aki Lindénin tiedot asiakasmaksulain ja leikkaustoiminnan muutoksen koplaamisesta.

– En itse tunnista, että nämä kaksi olisivat olleet vastakkain pöydällä. En muista sitä sillä lailla, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen sanoo.

Petteri Orpon mukaan asia ei pidä paikkaansa. Hänen mukaansa kyse oli siitä, että leikkaustoiminnalle oli saatava kriteerit.

– Koska yksityinen leikkaustoiminta on tällä hetkellä laittomassa tilassa. Me halusimme nämä yksityisen toiminnan kriteerit pöytään emmekä suostuneet etenemään siinä, ennen kuin ne ovat siellä ja laiton tila puretaan, Orpo sanoo.

Hänen mukaansa laki oli saatava ja ”sitä jouduttiin hieman potkimaan, että se saatiin”.

Mikä oli keskustan intressi tässä?

– Luulen, että kyse oli yksinkertaisesti siitä, että on niin paljon työtä, siis lainsäädäntötyötä ja keskeneräisiä asioita, että kyse oli priorisoinnista. Uskon, että keskustelussa kaikki olimme sitten loppujen lopuksi samaa mieltä, että nämä kriteerit tarvitaan ja siksi ne saatiin hyvässä yhteistyössä tehtyä. Mutta Lindénin teoria on Lindénin teoria, Orpo sanoo.

Keskustalainen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ei hänkään allekirjoita Lindénin käsitystä asioiden kulusta.

– En jaa tällaista ajatusta missään tapauksessa, Vehviläinen sanoo Demokraatille.