Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

4.8.2025 09:00 ・ Päivitetty: 4.8.2025 09:15

Hyvin poikkeuksellista, sanoo asiantuntija hallituksen kohutusta lakihankkeesta

iStock

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen olisi hyvin poikkeuksellista, sanoo oikeustieteen tohtori, Aalto-yliopiston senior fellow Timo Viherkenttä lausunnossaan.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Viherkentän mukaan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvat menot ovat normaalisti verotuksessa vähennyskelpoisia niin Suomessa kuin muissakin maissa. Hänen mukaansa on ilmeistä, että työmarkkinajärjestöstä on monenlaista hyötyä jäsenten tulon hankkimisen ja säilyttämisen kannalta.

Lausunnon on tilannut palkansaajakeskusjärjestö Akava. Viherkenttä kuitenkin sanoo, että lausunnon näkökulma ei ole työmarkkinapoliittinen vaan se, onko jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden poistaminen perusteltua veroteorian näkökulmasta.

Hallitus pyytää parhaillaan lausuntoja esitykseen, jossa ehdotetaan ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista niin työntekijä- kuin työnantajapuoleltakin.

VIHERKENTÄN mukaan hallituksen esitysluonnoksessa vähennyskelpoisuuden poistamista on perusteltu vain taloudellisilla syillä, jotka eivät ole riittäviä perusteita poistaa verovähennysoikeutta.

Hän sanoo lausunnossaan, että verovähennysoikeuden poistamista voisi pitää verosanktiona, jotka ovat huomattavan harvinaisia. Hänen mukaansa kyseessä olisi mahdollisesti jopa ainoa verosanktio Suomen henkilöverotuksessa.

-  Sikäli kuin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja pidetään tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuvina menoina, jollaisia ne mielestäni ainakin valtaosaltaan selvästi ovat, niiden vähennyskelvottomuus olisi selkeä verosanktio, Viherkenttä kirjoittaa.

VEROVÄHENNYSOIKEUDEN poistamiseen liittyy myös ongelma siitä, mitä maksuja vähennyskelvottomuus koskisi.

Hallitus esittää, että vähennyskelpoisuus poistettaisiin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuilta ja sellaisten muiden järjestöjen jäsenmaksuilta, joilla sääntöjensä mukaan voi olla työmarkkinatoimintaan liittyviä tavoitteita.

Työmarkkinajärjestön käsitettä ei ole määritelty lainsäädännössä, Viherkenttä sanoo. Siksi olisi hankala määritellä, mitä järjestöjä muutos koskisi. Hänen mukaansa monet järjestöt, joilla ei ole minkäänlaista työmarkkinatoimintaa, joutuisivat oletettavasti muuttamaan sääntöjään, jotta niiden jäsenmaksut säilyisivät verovähennyskelpoisina.

Viherkentän mukaan toisaalta voisi syntyä tilanteita, joissa työmarkkinatoiminta suljetaan pois yhdistyksen säännöistä, mutta siihen osallistutaan tavalla tai toisella sääntöjen rajamailla tai niiden vastaisesti.

Heli Laakkonen/STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU