Mielipiteet
11.2.2025 08:00 ・ Päivitetty: 11.2.2025 07:12
Hyvinvointiuudistuksen ensimmäinen kausi on takana – tämä oli suurin pettymys
Vuosi 2023 jää historiaan suurimpana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksena. Aikaisemmin palvelujen tuottaminen perustui kuntapohjaisuuteen ja kuntayhtymiin. Uudistusta tehtiin noin 20 vuotta ja Marinin hallitus sai eduskunnassa läpi voimassa olevan uudistuksen.
Uudistuksen jalkauttaminen käytäntöön on työllistänyt hallintoja. On rakennettu koko organisaatio uusiksi, hyväksytty hallinto- ja johtosäännöt ja valittu johtavat virkamiehet sekä väliportaan esimiehet. Välittömästi on hyvinvointialueilla myös käynnistetty toiminnan ja organisaation uudistaminen. Taustalla on talouden kriisiytyminen.
Hyvinvointialueiden taloustilanne on ollut alijäämäinen eri puolilla Suomea. Etelä-Pohjanmaan alueella on kertynyt yli 100 miljoonaa euroa alijäämää. Samanaikaisesti Suomen valtiontalous on ajautunut taantumaan.
Edessä voi olla liittyminen toiseen alueeseen.
Hallitusneuvotteluissa hallituspuolueet sopivat, että tämän vaalikauden aikana lisätään hyvinvointialueiden rahoitusta kolmella miljardilla eurolla, joka kattaa palkankorotukset, inflaation ja tarveperustan. Rahoitus perustuu edellisen hallituksen säätämään rahoituslakiin.
On kuitenkin selvää, että rahoitus ei riitä nykyisen tapaisen palveluverkon ylläpitämiseen. Tämän vuoksi on muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö käynnistänyt selvityksen sairaalaverkon tulevaisuudesta. Pelkkä selvityksen julkistaminen aiheutti valtavan vastareaktion, sillä kansalaiset ovat protestoineet eduskunnan päätöksiä.
MITEN Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelut ovat kehittyneet?
Voi todeta, että suurin pettymys on ollut valtuutettujen asennoituminen tehtävään. Suurin osa valtuutetuista edustaa omaa kuntaansa eikä ajattele kokonaisvaltaisesti hyvinvointialueen etua.
On selvää, että peruspalveluiden tuottamisessa on löydettävä uusia tapoja, nykyjärjestelmään eivät vain rahat eivätkä asiantuntijat riitä.
Etelä-Pohjanmaalla ei ole pystytty tekemään välttämättömiä uudistuksia ja se turhauttaa. Edessä voi olla liittyminen toiseen alueeseen. Mielestäni ainut todellinen vaihtoehto on Pirkanmaa, tällöin yliopistollisen sairaalan ja Etelä-Pohjanmaa keskussairaalan väli on 180 km eli molemmille on tilaa. Lisäksi Tampereen kanssa on jatkunut vuosikymmenten hyvä yhteistyö.
En ole lähdössä ehdokkaaksi, joten kiitän lähes 700 äänestäjääni luottamuksesta, se oli Etelä-Pohjanmaan demareiden paras tulos.
Kirjoittaja on SDP:n entinen kansanedustaja ja kunnallisneuvos Seinäjoelta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.