Valittujen taustoista kerrotaan Tilastokeskuksen kuntavaalianalyysissä, jossa ilmenee, että kuntavaaliehdokkaat ja valtuustoihin valitut ovat sekä suurituloisempia että paremmin koulutettuja kuin äänioikeutetut.

Lähes 90 prosentilla ehdokkaista on perusasteen jälkeinen tutkinto, kun taas äänioikeutetuilla osuus on 76 prosenttia. Korkein koulutustaso oli vihreillä ehdokkailla. Heistä yli 60 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon, kun äänioikeutetuilla osuus on 24 prosenttia.

Ehdokkaiden tulojen mediaani on 28 400 euroa vuonna 2019, valittujen 33 700 euroa. Äänioikeutetuilla mediaani on 22 300. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluu ehdokkaista 18 prosenttia ja valituista lähes 30 prosenttia.

On tutkittu, että alueilla, joilla on oma edustaja kuntatasolla, laskee todennäköisyys koulun lakkauttamiselle merkittävästi, Wass huomauttaa.

– Kuntavaalit on eriarvoisuuksien kiihdyttämö. Hyvinvoivat alueet, joissa äänestysprosentti on korkea, ovat tietoisia mekanismeista ja äänestävät omia tyyppejä valtuustoihin. Päätökset tuovat lisää etuja niille, joilla niitä jo lähtökohtaisesti on.

Miesten ja naisten teemat eroavat

Kuntavaalitilastossa näkyi myös se, että naisten osuus valtuutetuista jatkoi nousuaan ja oli nyt 40,2 prosenttia. Sama asteittainen kasvu näkyi myös viime eduskuntavaaleissa, toteaa E2 Tutkimuksen tutkija Jussi Westinen.

Vihreistä ehdokkaista 60 prosenttia oli naisia, mutta valittujen joukossa osuus nousi peräti 74 prosenttiin, eli 14 prosenttiyksikköä suuremmaksi. Näin suuri ero on vihreille haaste, hän sanoo.

– Miten he saisivat esille sen, että miehetkin pystyisivät identifioitumaan puolueeseen? Jotta kannatusta pystyy nostattamaan paljon, tarvitaan sekä miesten että naisten ääniä.

Vastakkaista laitaa edusti perussuomalaiset, joiden ehdokkaista 22 prosenttia ja valituista 21 prosenttia on naisia.

Puolueiden esille nostamat teemat kiihdyttävät kehitystä.

–  On tietyllä tapaa itseään ruokkiva kierre, että alkaa muodostua äijäpuolueen tai feministisen puolueen profiili, kun on tarpeeksi paljon toinen toisiaan vahvistavia tekijöitä. Maahanmuutto- ja vähemmistövastaisuus, kansallismielisyys ja ilmastoponnisteluiden vastaisuus on yleisempää miesten keskuudessa. Naisten joukossa on päinvastoin, heillä korostuvat sukupuolisensitiivisyys, feminismi ja ilmastoteot.

Aluevaaleissa uskottavuus pelissä

Horisontissa häämöttävät jo tammikuun aluevaalit, joiden järjestäminen varmistui sote-uudistuksen myötä. Sekä Westinen että Wass pitävät niiden äänestysvilkkautta ratkaisevana kysymyksenä.

– Aluevaaleissa varmaan jännitetään äänestysprosenttia tavallistakin enemmän. Jos jää karusti alle kuntavaalien, niin edustajien saama valtakirja kansalta on huterammalla pohjalla, Westinen sanoo.

Wassin mukaan aluevaaleissa tarvitaan puolueille taloudellista tukea kampanjointiin.

– Ehdokashankinta on siinä ihan keskeinen. Pitää saada kirkastettua äänestäjille, mikä on aluevaltuustojen merkitys. Se ei kirkastu, ellei kampanjoida kunnolla. Tarvitaan varmistus, että edustuksellisuus toteutuu, ettei eliittikehä lähde pyörimään vielä lisää, Wass sanoo.

Nina Törnudd – STT