Äkkiseltään voi kuulostaa yllättävältä, että iäkkäiden työllisten määrä on silti sekin noussut tuntuvasti. Viime vuonna tämän ikäryhmän suomalaisista kävi töissä 189 000, kun vastaava luku oli vuosikymmen aiemmin 149 000.

– Ihmiset ovat nykyisin yli 60-vuotiaina töissä tai työnhakijoina, eivät vielä eläkkeellä niin usein kuin aiemmin. Tämä on ollut lainsäädännön tarkoituskin sikäli, että suomalaisten kunto ja toimintakyky paranevat yleisesti ottaen, samoin elinikä nousee.

Lisääntynyttä aikaa voidaan sitten osittain käyttää työntekoon, sanoo SAK:n työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari.

Iäkäs työtön leimautuu?

Näätsaari myöntää, että pysyvän työn löytäminen on ongelma etenkin iäkkäälle työttömälle.

– Tuo on yksi syy siihen, että SAK ei halua luopua ansiosidonnaisen lisäpäivistä kokonaan, vaikka niiden ikärajaa nostetaankin 62 vuoteen. Jos työtä ei sen aktiivisesta hakemisesta huolimatta löydy, ei ihmisiä voi jättää tyhjän päälle.

Ansiosidonnaisen lisäpäivät eli eläkeputki tarkoittaa sitä, että eläkeikää lähestyvä työtön voi saada ansiosidonnaista eläkeikään asti.

Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi muistuttaa, että ikääntynyt työtön on rekrytoinnissa heikoilla.

– Esimerkiksi yritysten algoritmit näyttävät panevan suoraan syrjään iäkkäät ja osatyökykyiset työttömät.

Hirsjärven mukaan ikääntyneiden työttömyyden ja työllisyyden samanaikainen kasvu ei ole yllätys.

– On ihan selkeä trendi, että iäkkäät ovat säilyttäneet työpaikkansa paremmin kuin taannoin. Mutta jos tuon ikäinen joutuu irtisanotuksi, töihin palaaminen on vaikeaa. Työnantajat ja työnvälitys karsastavat sitä, jos ihminen ehtii olla työttömänä. Suomeen on syntynyt illuusio, että työttömäksi jäänyt menettää kykynsä ja taitonsa.

Ilmiöön liittyy myös se, että työpaikkansa säilyttäneet siirtyvät työpaikasta toiseen vielä iäkkäinäkin.

Näätsaari täydentää, että työnantaja saattaa valita useista työnhakijoista nuoremman myös siksi että tämän koulutus on uudempi.

– Tästäkin syystä pitäisi satsata paljon enemmän elinikäiseen oppimiseen.

Kaksi tilastoa näyttää eri suuntiin

Suomessa on muodostunut liki iäisyyskiistaksi, minkä tahon keräämät työttömyysluvut ovat ne oikeat. Tilastokeskuksen lisäksi omat tilastonsa työttömyydestä julkaisee työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Tilastokeskuksen ja TEMin luvut tapaavat poiketa toisistaan.

– Eroa selittää se, että nämä kaksi tahoa kokoavat tiedot työttömyydestä eri tavoilla. TEMin keräämä työttömien työnhakijoiden määrä perustuu rekisteritietoihin (kuten sosiaaliturvatunnukseen). Tilastokeskus kokoaa tietonsa kyselytutkimuksella, valottaa TEMin tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Räisäsen mukaan TEMin tilasto kertoo, että työttömien työnhakijoiden määrä kääntyi Suomessa vuoden 2017 alussa selkeään laskuun myös ikäryhmässä 60–64-vuotiaat.

Tilastokeskuksen vuositilastossa tällaista käännettä ei näy: vuonna 2017 ikäryhmän 60–64-vuotiaat työttömyys nousi edellisvuoden 14 000:sta tuntuvasti 17 000:een, mille tasolle luku pysähtyi viime vuodeksi.

STT–PERTTI MATTILA