Suomi sijaitsee alueella, jossa sademäärien arvioidaan ilmaston lämpenemisen myötä kasvavan. Vuoteen 2050 mennessä Suomen vuosittaisen sademäärän ennakoidaan kasvavan 5-10 prosenttia, kun vertailukohtana on ajanjakso 1981-2010.

-  Ilmastoarvioita tehdään aina 30 vuoden keskiarvoin, toteaa työryhmää vetänyt tutkija Anna Luomaranta.

Sademäärien arvioidaan kasvavan Suomessa eniten talviaikaan, ja vuosien 1961-2023 havaintojen perusteella näin on jo tapahtunut. Toisaalta rankimpien sateiden, jotka ovat yleisimpiä kesällä, arvioidaan voimistuvan eniten. Syksyn sateissa muutokset ovat olleet pienimpiä.

Maailmanlaajuisesti viime vuosi oli mittaushistorian lämpimin ja samalla ensimmäinen vuosi, jolloin maapallon keskilämpötila ylitti esiteollisen tason 1,5 asteella.

SATEISUUSRAPORTIN tilasi Ilmatieteen laitokselta vuonna 2023 perustettu ely-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö.

Tieto ja tulevaisuuden hahmotus auttavat esimerkiksi kaavoitusta, kaupunkisuunnittelua ja rakentamista.

-  Nykyinfrastruktuurin ratkaisut on niiden pitkän elinkaaren takia suunniteltu osin ilmastoon, joka on jo nyt menneisyyttä, raportissa todetaan.

Runsaat sateet voivat aiheuttaa tulvia, jotka kaupunkialueilla voivat vaurioittaa rakennuksia ja infrastruktuuria ja maaseudulla muun muassa vaikeuttaa viljelyoloja.

Raportissa tarkastellaan kunkin Suomen maakunnan sademääräkehitystä vuosina 1961-2023. Tulevaisuuden ilmastonmuutosarvioihin käytettiin kahta eri ilmastomalliaineistoa.

Sadeolosuhteet ovat jonkin verran erilaisia eri maakunnissa. Keskimääräiset sademäärät ovat kuitenkin kasvaneet kaikissa maakunnissa kahden ilmastollisen vertailukauden – vuosien 1961-1990 ja 1991-2020 – välillä.

-  Yhdistäviä tekijöitä maakuntien välillä näkyy paljon. Rankkasadepäivien määrässä oli enemmän vaihtelua, sanoo Luomaranta.

RANKKASATEITA esiintyy Suomessa lähinnä kesällä, ja niiden määrän arvioidaan lisääntyvän. Rankkasadepäivällä tarkoitetaan sellaista päivää, jonka aikana sataa vähintään 20 millimetriä.

Havaintoaineiston perusteella rankkasadepäiviä esiintyi eri maakunnissa vuosittain 0-9 kappaletta. Rankkasateet ovat kuitenkin tyypillisesti varsin paikallisia, joten kaikki eivät välttämättä ole osuneet mukana olleiden havaintoasemien kohdalle.

-  Esimerkiksi viiden kilometrin päässä havaintoasemalta saattaa olla rankkasade, mutta se ei näy havaintoasemalla, sanoo Luomaranta.

Rajut sateet voivat aiheuttaa suuria vahinkoja, ja niitä on tällä vuosituhannella esiintynyt Euroopassakin useita kertoja. Esimerkiksi Kööpenhaminassa satoi kesällä 2011 muutamassa tunnissa noin 150 millimetriä, mikä aiheutti yli miljardin euron vahingot.

Vaikka sademäärät lisääntyvät, Suomen kesiä uhkaavat myös helteet ja kuivuus. Sademäärien havaittu kasvu ei varsinkaan kesällä välttämättä liity sadepäivien määrän kasvuun vaan siihen, että kerralla sataa enemmän, raportissa todetaan.

ETENKIN eteläisessä Suomessa talviajan sateet tulevat yhä useammin vetenä, ja sama suuntaus jatkuu ilmaston lämmetessä. Talven sademäärät ovat kuitenkin kasvaneet varsin vähän esimerkiksi Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä.

Toisaalta useissa pohjoisemmissa maakunnissa – esimerkiksi Kainuussa ja Lapissa sekä myös Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla – talviajan sademäärät ovat kasvaneet huomattavasti selvemmin kuin Etelä-Suomessa.

Luomarannan mukaan sademäärien kasvu saattaa näissä maakunnissa näkyä runsaampana lumena, jos talvella on tarpeeksi kylmä.

-  Mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän myös pohjoisessa Suomessa on talviaikaan vesisateita. Talvi enemmänkin lyhenee, sanoo Luomaranta.

RAPORTTI hahmottelee sademäärän muutoksia myös skenaarioina, jotka vaihtelevat sen mukaan, miten voimakkaasti ilmasto tulevina vuosikymmeninä lämpenee. Käyrät ovat melko samansuuntaisia lähivuosina ja alkavat vasta vuoden 2040 jälkeen selvästi erkaantua toisistaan.

Vuosisadan loppupuolen sademäärät kasvavat sitä nopeammin, mitä enemmän ilmakehään päästetään kasvihuonekaasuja, raportissa todetaan. Toisaalta jos päästöjä onnistutaan lähiaikoina maailmanlaajuisesti vähentämään, vaikutus ei näy saman tien.

-  Mitä pidemmälle ajassa mennään, sitä suurempi merkitys on sillä, miten kasvihuonekaasujen päästöjä saadaan vähennettyä. Ilmakehä reagoi hitaasti muutoksiin, sanoo Luomaranta.

Teksti: STT / Elina Korkee