Häirintä tai ahdistelu on ollut fyysistä tai sanallista tai molempia.

– Voimisteluhallilla on istunut joskus katsomossa mies tyydyttämässä itseään katsoessaan pikkutyttöjä, yksi vastaajista kertoo.

Muutama vastaaja sanoo saavansa epäasiallisia viestejä tai kommentteja kännykkään tai eri sosiaalisen median palveluihin.

Voimistelussa häirintää oli nähnyt tai kokenut 5 prosenttia vastaajista, yleisurheilussa 15. Voimistelijoiden vastauksia kertyi 531, yleisurheilijoiden 53.

Monissa tapauksissa vastaajat ovat itse kokeneet fyysistä ahdistelua.

– Kilpailuiden jälkeen menimme porukalla baariin viettämään iltaa. Illan päätteeksi vaihtaessani sisäkenkiä ulkokenkiin keski-ikäinen, toisen voimistelulajin valmentaja sujautti kätensä perseeni alle ja puristi, yksi vastaaja kertoo.

Jotkut vastaajista arvelevat, ettei häirintään syyllistynyt henkilö tajunnut itse tehneensä mitään väärää. Monet vastaajat eivät häirinnän tai ahdistelun jälkeen tehneet sille mitään vaan lähtivät tilanteesta pois tai antoivat asian muuten olla.

Voimisteluliitto ja Suomen Urheiluliitto lähettivät viime viikolla urheilijoille kyselyn STT:n pyynnöstä. Vastaajilta kysyttiin ikähaarukka ja lisäksi se, ovatko he kokeneet tai nähneet seksuaalista häirintää tai ahdistelua. Lisäksi kysyttiin, milloin häirintää oli tapahtunut, millaista se oli, miten he olivat ahdistelutilanteessa toimineet ja miten häirintään tulisi puuttua.

Urheiluliitto alkaa miettiä toimia seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi yleisurheilussa.

– Haluan käynnistää keskustelun ja miettiä toimia, miten pääsisimme parempaan tilanteeseen, SUL:n toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä sanoo.

Voimisteluliiton pääsihteeri Maria Laakso toteaa, että ”onneksi lajissa ei kyselyn perusteella tapahdu tämän enempää häirintää.”

– Yksikin tapaus on liikaa. Töitä riittää vielä sen eteen, että häirintä ja ahdistelu saadaan kitkettyä pois, Laakso alleviivaa.

Laakso ja Mäkelä eivät ole itse olleet todistamassa seksuaalista häirintää tai ahdistelua.

– Seksuaalinen häirintä on asiana niin intiimi, että liitonkaan kanavia pitkin tapauksia ei ole tullut ilmi. Uskon kuitenkin, että yleisurheilussa urheilijoiden ihmissuhdeverkosto järjestökentällä on niin kattava, että he pystyvät sitä kautta avautumaan jollekin henkilölle ahdistelutapauksista, Mäkelä arvioi.

Hänen mukaansa yleisurheilu on sikäli hyvässä asemassa, että tytöt ja pojat ovat tottuneet keskinäiseen kanssakäymiseen jo varhain.

– Yleisurheilussa harjoitellaan ja kilpaillaan käytännössä aina samassa paikassa lasten urheilukouluista lähtien. Näin ollen tytöt ja pojat ovat oppineet luontevaan ja hyvään käyttäytymiskoodiston pienestä pitäen.