– Työ ja tekijät yhdistyvät hetkessä ilman turhia välikäsiä silloin, kun on oikeasti tarve, 20-vuotias jyväskyläläinen yrittäjä, Treamerin toimitusjohtaja Matias Mäkitalo kertoo.

Kuukausi sitten julkaistun Treamer-sovelluksen perustajiin kuuluvat Matias Mäkitalon lisäksi tuotepäällikkö Peter Sazonov ja markkinointijohtaja Miikka Mäkitalo. Treamer välittää ympäri vuorokauden työntekijöitä apukäsiksi muun muassa lähetti- ja siivoustehtäviin.

Työntekijät ovat rekisteröityneet käytettäviksi tarvittaessa, ja työtä tarvitsevat puolestaan löytävät älypuhelinsovelluksen avulla lähistöllä olevat apulaiset. Kun palveluun on rekisteröitynyt, keikkatyöläinen voi löytyä muutamissa sekunneissa.

Treamer on malliesimerkki jakamistaloudesta. Muun muassa autokyytejä jaetaan, tavaroita vaihdetaan ja kämppä jaetaan satunnaisille turisteille.

– Jakamistalous on kansalaisten omaa toimintaa, joka on riippumatonta julkisesta vallasta, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen selittää.

Jakamistaloudessa ihmiset voivat käydä keskenään kauppaa. Suurimpia ilmiöitä ovat olleet taksipalveluja välittävä Uber ja majoituspalveluja välittävä Airbnb. Uber ei omista yhtään taksia ja Airbnb ei omista yhtään majoitusrakennusta, vaan ne ohjaavat palveluja tarjoavat ja niitä tarvitsevat ostajat yhteen. Kysyntä ja tarjonta kohtaavat modernilla tavalla.

Jakamistalouden ideana on ottaa joutilaana olevat resurssit käyttöön. Kun asunto on tyhjillään, sen voi jakaa tarvitsevalle sopivaa korvausta vastaan. Auton ei tarvitse seisoa parkkipaikalla, vaan sillä voi kuskata kyytiä kaipaavia. Oman joutilaan ajan voi antaa toisten hyötykäyttöön.

— Jakamistaloudessa ei ole mitään uutta, Treamerin Peter Sazonov väittää.

– Kyse on siitä, miten ihmiset ovat aina toimineet. Ihmiset ovat auttaneet toisiaan ja saaneet vastapalveluksia.

Lainsäätäjillä on ollut ongelmia uuteen ilmiöön suhtautumisessa, ja sääntely laahaa pahasti perässä. Niinpä viranomaiset ovat tyytyneet paniikkiratkaisuun, ja Uber ja Airbnb on kielletty monissa maissa.

– Uberin ongelmat koskevat verotusta ja vakuutusta, tutkimusjohtaja Kosonen sanoo.

– Kuskit eivät välttämättä maksa veroja, ja sitä on vaikea valvoa. Myös vakuutukset voivat olla puutteellisia, eli mitä tapahtuu, jos asiakas loukkaantuu kolarissa.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo, että jakamistalouteen voi suhtautua kahdella tavalla: yritetään saada toimimaan tai kielletään.

– Kieltäminen on huono vaihtoehto, koska jakamistalous kasvaa eikä poistu mihinkään. Jos jättäydytään sen ulkopuolelle, ei voida olla mukana keskustelussa ja vaatia reunaehtoja toiminnalle.

Hän  toivoo, että jakamistalous löytäisi luontevan ja laillisen paikkansa yhteiskunnassa.

– Jakamistalous on kasvun ja uuden luomisen näkökulmasta välttämätöntä. Yrittäjyyden ja yhteiskunnan kannalta sen vastustaminen ei ole järkevää, Malinen sanoo.

Teksti: Mikko Huotari

Koko juttu on luettavissa Demokraatin viikkolehdestä (7.7.).