Liitot toteavat tiedotteessaan, että ammattijärjestöjen jäsenmäärät ovat pienentyneet eli järjestäytymisaste on laskenut. Muutos kertoo osaltaan, että järjestöjen toimintaa pitää kehittää vastaamaan paremmin työelämän muutoksia ja työntekijöiden tarpeita.

Tuoreen Palkansaajien järjestäytyminen -selvityksen mukaan työntekijöiden järjestäytymisaste on laskenut 5,5 prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta. Järjestäytymisaste oli vuoden 2021 lopussa noin 55 prosenttia. Luku on laskettu edunvalvonnan piirissä olevista jäsenistä. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi selvityksen 11. huhtikuuta 2023.

KANSAINVÄLISESSÄ vertailussa järjestäytymisaste Suomessa on korkea. Tämä kertoo, että yhteisten asioiden hoitamista, kuten työelämän lainsäädäntöön vaikuttamista, ja jäsenpalveluja sekä työntekijöiden oikeuksien puolustamista ja edunvalvontaa arvostetaan ja tarvitaan.

– Teemme kaikkemme, jotta onnistumme tavoittamaan ja kuuntelemaan työntekijöitä yhä paremmin. Meidän pitää pysyä mukana paremmin työmarkkinoiden muutoksessa ja vaikuttaa siihen. Ammattijärjestön jäsenyys tuo mahdollisuuden vaikuttaa työelämän ja palkkauksen kehitykseen, samalla kun se tuo turvaa työelämässä, järjestöt huomauttavat tiedotteessaan.

– Jäsenyyden eduista ja työelämätiedoista on viestittävä paremmin erityisesti työelämässä aloittaville nuorille ja työelämässä oleville maahanmuuttajille. Varsinkin järjestäytymättömiin nuoriin ja maahan muuttaneisiin on kohdistunut työperäistä hyväksikäyttöä, mihin ammattiliittojen on ollut vaikea puuttua. Jos epäasiallista kohtelua kokeneet eivät ole olleet ammattiliiton jäseniä, liitoilla ei ole oikeutta nostaa kannetta ilman työntekijän lupaa.

Suomi on allekirjoittanut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksen, joka velvoittaa edistämään työväestön järjestäytymistä ja Euroopan unionin minimipalkkadirektiivissä kehotetaan edistämään työntekijöiden asemaa työehtosopimusten kautta.