Politiikka
27.9.2019 08:38 ・ Päivitetty: 27.9.2019 08:40
Jättiliitto moukaroi tiukat kynnyskysymykset ja väläytti heti työtaisteluvalmiutta – Päivi Niemi-Laine: “Siitä ei voi jäsenten kanssa edes neuvotella vaan se on ihan absoluuttinen”
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL löi tänään pöytään tiukkoja neuvottelutavoitteita tulevalle työmarkkinakierrokselle.
JHL vaatii muun muassa, että tulevan talven sopimusneuvottelukierrokselle pienipalkkaisille aloille on saatava vientialoja suuremmat korotukset, jotta palkkaeroja saadaan kurottua umpeen. Tämä on liitolle myös tasa-arvokysymys. Valtaosa JHL:n jäsenistä työskentelee naisvaltaisilla aloilla. JHL:llä on noin 200 000 jäsentä, joista naisia on noin 70 %.
Myös ilmaisten työtuntien, kiky-tuntien aika on JHL:n mielestä ehdottomasti ohi. JHL paaluttaa, että työaika joko palautetaan kikyä edeltävälle tasolle tai tunnit korvataan riihikuivalla rahalla.
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine luetteli Demokraatille liiton kynnyskysymykset.
– On selvää, että kynnyskysymyksiä on jo olemassa. Ne liittyvät siihen, että meillä tasa-arvoa edistävä palkkausmalli ja sellainen palkkaohjelma, jolla houkuttelevuutta julkiseen työhön lisätään. Iso asia on yleiskorotustavoite ja ylipäänsä se, että kaikki ovat ansainneet palkankorotuksen. Ja sitten kiky-tunnit pois. Se on vedenpitävä (vaatimus), siitä ei voi jäsenten kanssa edes neuvotella vaan se on ihan absoluuttinen, Niemi-Laine sanoo Demokraatille.
Nyt jos koskaan on kuntien aika katsoa itseään peilistä ja miettiä miten arvot näkyvät rahassa.
JHL pyrkii neuvottelutuloksiin avoimella sopimisella työnantajien kanssa, mutta väläytti heti myös työtaisteluvalmiutta. JHL:n tuoreen kyselyn mukaan liiton jäsenet suosivat työtaistelutapana laajaa lakkoa, jossa on mukana liiton jäseniä useilta aloilta. Kyselyyn vastasi lähes 8 000 JHL:n jäsentä.
Lisää aiheesta
Niemi-Laine sanoo, että kentällä on vahvaa painetta neuvottelukierrokselle jo nyt. Liiton suurimmat työehtosopimukset umpeutuvat pääosin maaliskuun lopussa 2020.
– Meillä on hyvin vahva mandaatti jäseniltä ja tahtotila heiltä itseltään lähteä tähän mukaan.
Yleisestä taloustilanteesta ja kuntien vaikeasta taloustilanteesta JHL:n puheenjohtaja sanoo, että sama veisu työnantajapuolelta kuullaan joka syksy.
– Kuntapuolellahan ei ole koskaan oikea aika palkankorotuksiin. Uusi hallitus kuitenkin teki budjettiriihessään historian suurimman valtiosuuspalautuksen ja vielä erilliserän, kun tiedämme kuntien taloudellisen tilanteen. Seuraamme yt-neuvotteluja, joita tulee kuin sieniä sateella, ja olemme panneet kunnille toppuuttelua päälle. Meillä ei ole ihan samanlainen tieto ensi vuoden osalta, että kunnat olisivat kriisissä. Siellä on tosiaan se verokorttiasia, sitten on tulorekisteri – ne varat tullaan tulouttamaan kunnille. Sitten on tulleet yli miljardin palautukset ja yli 200 miljoonaa ylimääräistä lisää. Nyt on aika kehittää työnantajan kanssa yhdessä palveluja ja satsata henkilöstön työhyvinvointiin sekä palkkaukseen.
Niemi-Laine korostaa, että markkinat ovat kilpaillut.
– Yksityiset kilpailevat hyvin paljon julkisen sektorin työntekijöistä. Nyt jos koskaan on kuntien aika katsoa itseään peilistä ja miettiä miten arvot näkyvät rahassa. Tämä tarkoittaa lisärahaa ja se tarkoittaa viestiä myös valtiovarainministeriön puoleen.
JHL julkaisi perjantaina pitkän listan yleisiä neuvottelujatavoitteita. Työehtosopimuksissa pitää parantaa myös työehtoja muun muassa työaikojen, työn ja muun elämän yhteensovittamisen sekä tasa-arvon osalta.
– Vaihtelevan työajan eli niin kutsuttujen nollasopimusten pelisäännöistä pitää sopia työ- ja virkaehtosopimuksissa. Näitä sopimuksia käytetään edelleen väärin ja siitä kärsivät työntekijät. Työpaikan pitää tukea työntekijöitä, kun heidän elämäntilanteensa muuttuu. Esimerkiksi perhevapaita pitää kehittää ja opiskelua työn ohessa helpottaa, JHL:n neuvottelupäälliköt Kristian Karrasch ja Mari Keturi sanovat.
Tämä on tämän päivän trendi, että työnantajat pyrkivät siihen, että ihmistä pidetään koko ajan varalla, mutta hänelle ei makseta varalla olemisen korvausta.
Neuvotteluissa JHL haluaa edistää myös yhdenjaksoisen työpäivän pääsääntöä. Käytännössä siis sitä, että työpäivä koostuu yhdestä eikä useammasta työpätkästä. Karrasch otti esille jopa viidestä jaksosta koostuvat työpäivät. Tällaisia päiviä tekevät esimerkiksi henkilökohtaiset avustajat.
– Tämä on tämän päivän trendi, että työnantajat pyrkivät siihen, että ihmistä pidetään koko ajan varalla, mutta hänelle ei makseta varalla olemisen korvausta. Trendi on jo Isossa-Britanniassa ja Ranskassa näkyvissä. Luodaan sellaisia työpaikkoja, joissa ei ole taukoja, ei matka-aikoja. Sinut vain hälytetään puhelimella töihin ja kun menet töihin, se aika kun teet töitä, on se mistä maksetaan, ei muusta. Lisäksi ei ole olemassa mitään sosiaaliturvaa, ei eläketurvaa eikä työterveyttä. Kaikki maksetaan omalla riskillä omasta pussista, Niemi-Laine sanoo.
JHL teki sopimustavoitteidensa pohjaksi kaksi jäsenkyselyä. Jäsenten mielestä sopimuksiin pitää kirjata mahdollisuus saada hoitovapaata, jos työntekijöiden vanhemmat ovat hoidon tarpeessa. Lisäksi isyysvapaan palkallista osaa pitäisi pidentää. Omien vanhempien hoitovapaata kannatti yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista ja isyysvapaan pidempää palkallisuutta yli 40 prosenttia vastaajista. Myös muiden liittojen neuvottelujen tukeminen sai laajan kannatuksen.
Niemi-Laineen mukaan liitto seuraa tarkasti heitä aiemmin neuvottelevien liittojen tilannetta. JHL myös kerää kiertueellaan ympäri maata tiivistystä kantoihinsa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.