Parhaillaan edustajistovaalejaan käyvä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL ry:n väki on ollut liikkeellä viikonloppuna maakunnallisissa tapahtumissaan kautta maan. Pirkanmaalla jäsenten perhetapaamiseen osallistui Tampereen työväenmuseo Werstaalla runsaat 300 osallistujaa.

Tilaisuudessa puhunut JHL:n toimialajohtaja Håkan Ekströmin (sd) mukaan ammattiyhdistysliike hakee syksyn neuvotteluissa palkankorotuksia.

– Se on täysin selvä asia äärimaltillisten ja 0-korotuksia sisältäneiden sopimuskierrosten jälkeen. Tämä tosiasia on työnantajienkin syytä ottaa totena riippumatta neuvottelumalleista, Ekström totesi.

Tilaisuudessa puhui myös toinen JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen (vas), joka totesi edessä olevan liittokierroksen, kun keskitettyjä ratkaisuja ei enää voida tehdä. Liittokierroksella on edellytykset neuvotella toimialakohtaisista erityistarpeista laajemmin kuin keskitettyjen ratkaisujen yhteydessä. Tämä näkyy, kun JHL asettaa neuvottelutavoitteensa.

Ekströmin ja Asara-Laaksosen mukaan JHL on myös mukana SAK:ssa rakentamassa ay-liikkeen yhteisiä tavoitteita työelämänuudistuksille, jotka edellyttävät kolmikannan puhaltamista uudelleen henkiin.

Ekströmin mukaan nyt näyttää selvältä, että syksyllä ei palkoista neuvotella ainakaan niin sanotulla Suomen mallilla.

Kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovittiin uuden neuvottelumallin, Suomen mallin, selvittämisestä. Tarkoitus oli löytää ratkaisuja siihen, miten neuvotellaan tilanteessa, jossa työnantajien keskusjärjestö EK on vetäytynyt neuvotteluvastuistaan. Käytännössä haettiin neuvottelujärjestelmää, jossa vientialojen sopimusratkaisut olisivat luoneet pohjan muidenkin alojen ratkaisuille, ainakin palkankorotusten osalta.

Mallin jatkotyöstäminen loppui Teknologiateollisuuden työnantajien ilmoitettua, että yhteisymmärrystä ei ole saavutettavissa. Metsäteollisuuden työnantajien järjestö puolestaan ilmoitti, ettei se sitoudu vientiteollisuusvetoiseen työmarkkinamalliin. Vastauksena tähän torppaukseen ammattiyhdistysliike on nyt valmistautumassa liittokierrokseen.

EK aloitti provosoinnin

JHL:n perhetapahtumasta Tampereelta lähti terveisiä myös työnantajalinnakkeeseen. Sekä Ekström että Asara-Laaksonen arvioivat vastakkainasettelun työmarkkinoilla lisääntyneen. Provokaatiovyöryn aloitti EK irtisanomalla keskusjärjestösopimukset. Sen jälkeen vielä EK:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila väitti julkisuudessa, että suomalaisten työntekijöiden palkkoja pitää leikata tulevina vuosina.

Samalla Mattila toisti työantajapuolella suositun tavoitteen nykyisten neuvottelujärjestelmien romuttamisesta.  Lopullinen haave olisi sopimisen vieminen kokonaan paikalliseksi. Tämä romuttaisi työehtosopimuksiin perustuvan turvan. JHL:n jäsenet ovat vihaisia, toimialajohtajat kertoivat, ja sen aisti myös tapahtumassa.

– Miksi EK ei enää halua sopia? Luottavatko työnantajat saavansa työelämän heikennykset ”ilmaiseksi” nykyhallitukselta?

Juuri nyt Suomi tarvitsisi kuitenkin kipeästi luottamusta ja toimia, joilla luodaan edellytykset saada aikaan yhteisiä ratkaisuja, neuvotellen, Ekström sanoi.

– Vastakkainasettelun lisäämisen asemesta energia olisi järkevämpää käyttää tulevan liittokierroksen pohjustamiseen. Ekströmin mielestä osapuolten pitää aloittaa syksyn liittokierroksen valmistelut kaikilla eri toimialoilla hyvissä ajoin, siis nyt.

– Tämä pätee erityisesti kunta-alalla, jossa tuleva maakuntauudistus muokkaa sopimisympäristön uusiksi, Asara-Laaksonen lisäsi.

– Aloittamalla vuoropuhelu kaikilla sopimusaloilla ajoissa voidaan neuvotteluissa ja ratkaisuissa ottaa huomioon myös sopimusalojen erityistarpeet. On ilmeistä, että esimerkiksi työelämän laatukysymykset, kuten työaika, koulutus, osaaminen ja työhyvinvointi, korostuvat jatkossa entisestään myös kilpailutekijänä.

Työantajien EK on itse päättänyt, ettei se enää jatkossa voi toimia työmarkkinoiden sopijaosapuolena. Keskusjärjestösopimuksia ei siis enää synny.

– Nyt on todella tärkeää, ettei EK tässä uudessa rajatussa roolissaan vaikeuta omien jäsentensä eli eri työantajaliittojen tulevaa neuvottelutoimintaa, Ekström ja Asara-Laaksonen summasivat.
Potti demareille

JHL:n jäsenet valitsevat parhaillaan edustajia 120 jäsenen edustajistoon jäsenvaalilla, joka päättyy 28. maaliskuuta 2017. Edustajisto on JHL:n korkein päättävä elin, joka valitsee myös liiton tulevan puheenjohtajan, kaksi toimialajohtajaa ja hallituksen. Edustajiston, samoin kuin hallituksen, toimikausi on viisi vuotta.

Mikäli ehdokasasettelusta voi jotain päätellä, niin potin vaaleissa olisi viemässä sosialidemokraattien ja sitoutumattomien vaaliliitto. Se lisäsi ehdokasmääräänsä edelliseen kertaan nähden kahdella prosentilla (62 %), kun Vasemmistoliitto joutui tyytymään edellisen kerran tulokseen (36 %).

Sosialidemokraateille on maan suurimmassa julkisen alan ammattiliitto JHL:ssa selkeä johtoasema, sillä sen nykyisessä edustajistossa istuu 85 sosiaalidemokraattien vaaliliitosta valittua edustajaa, kun vasemmistoliiton edustajia on 35. Vuoden 2012 vaaleissa sosialidemokraattien kannatus oli lähes 68 % vasemmistoliiton saadessa tyytyä vajaan 30 % kannatukseen.

Pirkanmaalta 12 edustajiston paikkaa tavoittelee yhteensä 107 ehdokasta, joista 68 on sosialidemokraattien ehdokkaita ja 36 vasemmistoliitosta. Kolme ehdokasta on vaaliliittojen ulkopuolella. Nykyisessä edustajistossa on 11 pirkanmaalaista jäsentä, joista seitsemän kuuluu sosialidemokraattiseen ryhmään.