Viimeksi tällä viikolla käteisnostoihin tulevasta maksusta ilmoitti Nordea. Viidennestä nostosta kuukaudessa joutuu pulittamaan 40 senttiä nostolta.

Maksuja käteisnostoista perivät myös muun muassa Handelsbanken, Säästöpankki ja Ålandsbanken.

Kokko muistuttaa, että ”vanha kansa” käyttää muita enemmän käteistä. Kaikkien taidot ja varat eivät taivu hoitamaan pankkiasioita tietokoneella.

Käteisen käyttö on pakollista lisäksi heille, joilla on maksuhäiriömerkintöjä. Kokon mukaan heitä on jo Suomessa 400 000 – ja valitettavasti yhä useampi eläkkeensaaja kuuluu tähän joukkoon.

– Käytäntö on monelle outo ja rahan saaminen edellyttää käsittääkseni ostamista.

Kokko arvioi, että moni ikäihminen alkaa nostaa kerralla isompia summia rahaa. Se taas on selkeä turvallisuusriski.

– Jo nyt pitää katsoa selkänsä taakse, kun lyö tunnuslukua pankkiautomaattiin. Entä sitten, kun nappaat siitä paksun pinkan seteleitä.

Hän kiittää Osuuspankkia, joka ei aio laskuttaa käteisnostoista.

– Ei tässä voi oikein muuta neuvoa antaa kuin kehottaa ihmisiä äänestämään jaloillaan, Kokko heittää.

Toinen Eläkkeensaajien keskusliittoa kismittävä ”uudistus” on Postin aikomus vähentää esimerkiksi kirjeiden ja sanomalehtien jakelun kolmeen kertaan viikossa nykyisen viiden sijasta.

– Pidän postinjakoa peruspalveluna, ja sen pitää toimia ehdottomasti joka arkipäivä. Pankkipalveluiden lisäksi postipalvelut ovat suomalaisille täysin välttämättömiä. Perustuslainkin mukaan kaikilla kansalaisilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet käyttää palveluita riippumatta heidän toimintakyvystään, Kokko muistuttaa.

Eläkeläiset ovat ahkeria lehdenlukijoita ja he haluavat lehtensä edelleen pääosin paperimuodossa. Tutkimusten mukaan yli 300 000 eläkeläistä ei käytä tietokonetta. He eivät näin ollen lue siis nettilehtiäkään.

– Lähes poikkeuksetta ikäihmisille tulee joku paperilehti. Onhan se sitten kiva lukea perjantaina tiistain ja keskiviikon lehtiä. Käsittämätöntä, Kokko tuhahtaa.

Hän epäilee, että postinjakelun vapauduttua ”kermankuorijat” jylläävät ja Posti joutuu etsimään yhä enemmän säästöä.

– Tässä on tulos.

Mitään parempaa ei ole luvassa eläkeläisväestölle hallituksen budjettiriihestäkään. EKL toivoo hallitukselta inhimillisyyttä.

– Vaadimme, että hallitus tarkastelisi uudelleen epäoikeudenmukaisimmat ja jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvat tulonsiirtojen leikkaukset ja maksujen korotukset, Timo Kokko odottaa.