Joka kahdeksas 15-vuotias suomalaispoika ei ymmärrä lukemaansa, kertoi lapsiasiavaltuutettu Uudessakaupungissa

Kuva: Jaana Vasama
Nuorten syrjäytymiskierteestä huolissaan oleva Eemeli Kokkonen tapasi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan Uudessakaupungissa.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vieraili viime torstaina Uudessakaupungissa USD ry:n vieraana. Päivän aikana vierailtiin Myllymäen päiväkodissa sekä yksityisessä Tiitiäisen päiväkodissa. Iltapäivällä yleisöllä oli mahdollisuus keskustella lapsiasiavaltuutetun kanssa.

Uudessakaupungissa nimenomaan demarit ovat kantaneet vastuuta siitä, että päiväkodin ryhmäkokoja ei kasvatettaisi ja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta pidettäisiin kiinni. Uudenkaupungin vuorohoito sai lapsiasiavaltuutetulta kiitosta. Erityisesti se, että myös ekaluokkalaisilla on mahdollisuus päästä vuorohoitoon.

– Ekaluokkalainen on vielä liian pieni olemaan yksin kotona illat tai yöt, totesi Tuomas Kurttila.

Kun Kurttila tiedusteli päiväkotilapsilta lasten onnellisuuden lähteitä, vastaukset löytyivät heti: hali, laulaminen ja leikki tulivat kuin yhdestä suusta.

Iltapäivällä lapsiasiavaltuutettu hätkähdytti keskustelijoita paikallisilla tiedoilla.

Nuorilta kyllä kerätään tietoa, mutta sen jälkeen heidät unohdetaan, eikä tuloksia käsitellä yhdessä.

– 80 prosenttia valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn vastanneista uusikaupunkilaisnuorista koki, ettei koulun aikuiset puutu kiusaamiseen. Valtakunnallinen keskiarvo on 65 prosenttia, mikä kertoo nuorten turvattomuuden tunteesta.

Lapsiasiavaltuutettu toivoikin, että kaikkialla Suomessa koulun henkilökunta ja oppilaat keskustelisivat nykyistä enemmän.

– Nuorilta kyllä kerätään tietoa, mutta sen jälkeen heidät unohdetaan, eikä tuloksia käsitellä yhdessä, totesi Kurttila.

Tämän vahvisti myös Eemeli Kokkonen, joka käytti tilaisuudessa nuorten puheenvuoron. Eemeli on uusikaupunkilainen lukiolainen, joka on myös kevään kuntavaalien demariehdokas. Eemeli kantoi huolta nuorten syrjäytymiskierteestä ja siitä, miten vaikeaa kierteestä on löytää ulospääsytie.

– Jos ei ymmärrä lukemaansa, jatko-opiskelupaikkojen ovet pysyvät kiinni, eikä tulevaisuudessa ole näkyvissä enää vaihtoehtoja, kiteytti Eemeli Kokkonen.

 

Jaana Vasama, Uusikaupunki

Ylioppilaskirjoitukset ja politiikka sopivat yhteen

Kuva: Jaana Vasama
Uudenkaupungin lukion abiturientti Eemil Kokkonen on ehdolla kuntavaaleissa.

Eemil Kokkonen on Uudenkaupungin demareiden kuntavaaliehdokkaiden kuopus. Eemil on Uudenkaupungin lukion abiturientti ja on sitä mieltä, että kaupunki tarvitsee nyt nuorta päättäjää, jolla on suuri sydän.

Eemilin sydäntä lähellä ovat juuri nuorten asiat, joita hän seuraa päivittäin nuoren lukiolaisen silmin. Hänen vaaliteemansa ovat syrjäytymisen ehkäiseminen, edulliset harrastusmahdollisuudet kaikkien ulottuville sekä matalan kynnyksen tukipalvelut. Eemil on huolissaan syrjäytymiskierteestä, johon osa nuorista näyttää vääjäämättä ajautuvan.

– Syrjäytymiselle on laitettava stoppi, nykymenolla apu tulee liian myöhään. Koulun ja nuorisotyön tulee puuttua välittömästi nuoren ongelmiin, eikä odottaa ongelmista aiheutuvia seurauksia, kuten nykyisin tehdään, kiteyttää nuori kuntavaaliehdokas.

Mitä uutta Eemil tuo Ugin demareiden vaalityöhön?

– No, ainakaan aikaisemmin ei ole järjestetty lautapeli-iltoja, jotka käynnistämme maaliskuun alussa, kertoo Eemil.

Nuori mies on otettu ilolla mukaan Ugin demareiden aktiiviriveihin.

– Pankaa nimi mieleen, tästä nuoresta miehestä kuulemme vielä, vakuuttavat muut läsnäolijat.

 

Jaana Vasama, Uusikaupunki

Saaristomaakunnan edustajat iloitsevat: Taas yksi hallituksen esitys ajoi karille

Kuva: Timo Vainio

SDP:n varsinaissuomalaiset kansanedustajat Ilkka Kantola ja Katja Taimela ovat tyytyväisiä siitä, että yhteysalusten maksukokeilu peruuntuu.

Liikenne- ja viestintäministeriön syyskuinen esitys ehti jo huolestuttaa saariston vakinaisia asukkaita. Yhteysalusten maksut uhkasivat nostaa liikkumisen kustannuksia tuhansilla euroilla.

Ministeriön tämänpäiväisen tiedotteen mukaan yhteysalusliikenteen kehittäminen jätetään maakunnille vuoden 2019 alusta. Saaristoliikenteen järjestäminen tällä hetkellä on valtakunnallisesti keskitetty Varsinais-Suomen Ely-keskukselle.

– Olen tyytyväinen, että ministeriö kuunteli saariston aktiivisia asukkaita ja koko maakunnan tahtotilaa tässä asiassa. Kokeilun perumisella pelastetaan paljon saariston elinkeinotoimintaa, Kantola korostaa.

Toinen saariston matkailuelinkeinolle tärkeä kysymys on hallituksen suunnittelemat vene- ja moottoripyöräverot. Harrastajajärjestöt ovat ennustaneet, että verojen kokonaisvaikutus menee negatiivisen puolelle. Vero karsii harrastajamääriä, ja samalla valtiolta jää saamatta verotuloja polttoaineesta, huolloista ja varaosista.

Taimela muistuttaa, että saariston matkailu- ja palveluelinkeinoille nämä harrastajat ovat tärkeitä asiakkaita.

– Viime viikolla kaikki hallituspuolueiden ryhmäpuheenjohtajat vakuuttivat mahdollisuutta luopua hallitusohjelmassa sovitusta uudesta verosta. Toivon nyt hallitukselta samaa kokonaisharkintaa, Taimela huomauttaa.

Juttua korjattu: Saaristoliikenteen järjestäminen on keskitetty tällä hetkellä valtakunnallisesti Varsinais-Suomen Ely-keskukselle.

”Rahan on riitettävä hyvin sekä ruokaan että lääkkeisiin” – Hallitusta patistetaan heti toimeen

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Eduskunta kävi eilen lähetekeskustelun kansalaisaloitteesta koskien eläkeindeksin muuttamista. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) muistuttaa, että eläkeläisköyhyys ja pienituloisuus ovat todellisia ongelmia, joihin on löydettävä ratkaisut.

– Paras tapa kaikkein pienituloisimpien eläkkeensaajien aseman parantamiseksi on takuueläkkeen korottaminen ja kansaneläkkeen tason parantaminen. Myös verotuksen keventäminen on tehokas keino parantaa toimeentuloa, Eloranta linjaa.

Hän myös alentaisi palvelumaksuja ja maksukattoja, parantaisi lääkekorvausten tasoa ja kehittäisi asumistukea ja hoitotukea.

Jokainen ikäihminen on ansainnut säällisen toimeentulon.

Eloranta pitää tärkeänä, että eduskunta käsittelee eläkeläisiä pitkään puhuttaneen asian perusteellisesti.

– Tulee kuitenkin muistaa, että tämä aloite koskee yksinomaan työeläkkeitä. Työeläkeindeksin muuttaminen ei paranna kansaneläkettä tai takuueläkettä saavien eli kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ikäihmisten tilannetta, Eloranta painottaa.

Hän kiirehtii hallitukselta toimenpideohjelmaa eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi.

– Jokainen ikäihminen on ansainnut säällisen toimeentulon, jossa raha riittää hyvin sekä ruokaan että lääkkeisiin, Eloranta muistuttaa.

Puolueelle kaksi uutta kunniajäsentä Varsinais-Suomesta – Petra Peltonen puoluehallitukseen

Varsinaissuomalainen Petra Peltonen valittiin SDP:n puoluehallituksen jäseneksi.

Viikonloppuna SDP:n puoluekokouksessa valittiin jälleen puolueen johto, puoluehallitus sekä puoluevaltuusto. Varsinais-Suomea puolueen poliittisessa johdossa edustaa seuraavat kolme vuotta Petra Peltonen, joka valittiin puoluehallituksen jäseneksi. Peltonen on 26-vuotias valtiotieteiden maisteri ja tiedotussihteeri Turusta.

Puoluevaltuustoon Varsinais-Suomesta valittiin Kimmo Aho Naantalista, Juuso Alatalo Mynämäeltä, Saija Karnisto-Toivonen Salosta, Mari Lahti Turusta sekä Piia Noronen Turusta. Varajäseniksi valittiin Tuula Hällfors-Laaksonen Loimaalta, Eero Kivinen Turusta, Jukka Sirén Kaarinasta, Merja Roos Turusta sekä Raimo Korhonen Uudestakaupungista.

Puolueen kunniajäseniksi kutsuttiin Varsinais-Suomesta kaksi henkilöä: Heimo Mäkilä Turusta sekä Helena Vartiainen Uudestakaupungista.

Puoluehallitus on SDP:n käytännön poliittisen toiminnan johtoelin, joka kokoustaa noin kaksi kertaa kuukaudessa. Puoluehallitukseen kuuluu puolueen puheenjohtajan, puoluesihteerin ja kolmen varapuheenjohtajan lisäksi 13 jäsentä.

Puoluevaltuusto on SDP:n ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Puoluevaltuusto kokoustaa noin kaksi kertaa vuodessa.

Varsinais-Suomen puoluekokousedustajia kokouspaikalla Lahdessa.

Varsinais-Suomen puoluekokousedustajia kokouspaikalla Lahdessa.

 

Keskustelua aiheesta

Nuorison hyvinvointi kannustaa politikoimaan Uudessakaupungissa

Kuva: Jaana Vasama
Jarmo Kolkka ja Heikki Kallioinen haluavat panostaa erityisesti nuorten harrastusmahdollisuuksiin.

SDP:n ehdokkaiden valmistautuminen kuntavaaleihin on Uudessakaupungissa jo hyvässä vauhdissa. Vaaleissa keskustelua herättää varmasti ainakin kaupungin tulevat investoinnit. Kuntavaaliehdokkaat Heikki Kallioinen ja Jarmo Kolkka jakavat yhteisen huolen Uudenkaupungin nuorisosta.

– Minulle on tärkeää, että nuorisolla on mahdollisimman monipuoliset harrastusmahdollisuudet, liikuntatilojen lisäksi tarvitaan mm. bänditiloja, kertoo kuntavaaliehdokas Heikki Kallioinen.

Uudellakaupungilla on edessään isot investoinnit ja seuraavalla valtuustokaudella tulee päätettäväksi mm. uimahallin kohtalo sekä se, rakennetaanko kaupunkiin myös monitoimihalli.

– Liikuntapaikat tulee saada ajanmukaisiksi. Kaupunkiin tarvitaan sekä uusi uimahalli että monitoimihalli. Remontilla uimahallia ei saada kuntoon, kommentoi Jarmo Kolkka, toinen demareiden listoilta valtuustopaikkaa tavoitteleva kuntavaaliehdokas.

– Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet ja toimivat lähipalvelut ovat kaupunkimme menestystekijät, kiteyttää Kolkka vaaliteemansa.

Heikki Kallioinen kantaa huolta nuorison hyvinvoinnin lisäksi kaupungin asuntotarjonnasta sekä vanhuspalveluista. Molemmat ehdokkaat ovat tyytyväisiä Ugin demareiden kunnallispoliittisen ohjelmaan, josta löytyvät myös heidän molempien vaaliteemat varsin konkreettisina ehdotuksina.

– Hyvä kampanja tästä tulee, toteavat miehet yhteistuumin.

 

Jaana Vasama, Uusikaupunki

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta