– Ei voi olla niin, että yhteinen vastuun kantaminen loppuu silloin, kun vaikeudet alkavat, Haatainen totesi eduskunnan tervehdyksessä Finlandia-talolla ihmisoikeusjulistuksen 70-vuotisjuhlassa.

Hän nosti vahvasti esiin ihmis- ja perusoikeudet Suomessa.

– Suomen valtio on luvannut turvata ihmisoikeudet kansalaisilleen ja kaikille ihmisille Suomessa. Viranomaisilla on ensisijainen velvollisuus huolehtia ihmisoikeuksien toteutumisesta ja niiden edistämisestä.

Hän pohti myös suomalaisen kansalaisyhteiskunnan merkitystä ihmisoikeustyössä. Suomessa kansalais- ja järjestötoiminta on ollut aktiivista.

Haatainen korosti, että järjestötoimintaan ja yhdistymisvapauteen liittyy myös työntekijöiden järjestäytymismahdollisuus työmarkkinoilla.

– Tämä tuntuu silloin tällöin unohtuvan, hän totesi.

Monet yhteiskunnalliset muutokset ovat hänen mukaansa saaneet alkunsa kansalaisyhteiskunnan aktiivisuudesta. Yksinäisten äitien asema, päihdeäitien kuntouttaminen, äitiyspakkaus tai lasten leikkipuistoruokailu ovat tällaisia konkreettisia esimerkkejä, jotka herättävät myös kansainvälistä kiinnostusta.

– Ihmisoikeuksien tulee toteutua joka päivä ihmisen omassa elinympäristössä, omassa arjessa. Ei riitä, että olemme sitoutuneet kansainvälisiin sopimuksiin.

Suomessa on tehty pitkään työtä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. Haatainen itse oli mukana Pekingissä YK:n naiskonferenssissa vuonna 1995. Konferenssi hyväksyi asiakirjan, jossa naisten oikeudet määriteltiin ihmisoikeuksiksi, joihin kuuluvat myös seksuaalioikeudet.

Haatainen arvioi, että Pekingin toimintaohjelman viitoittamana viime vuosikymmenet ovat olleet edistyksellisiä ja tukeneet seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien kehitystä.

– On surullista, että tätä myönteistä kehitystä – erityisesti naisten seksuaalioikeutta – pyritään heikentämään.

Hän piti vakavana esimerkkinä presidentti Donald Trumpin hallinnon päätöstä vetää rahoitus pois YK:n seksuaaliterveyshankkeilta vain siksi, että niihin sisältyy turvallisen abortin mahdollisuus.

– Näiden oikeuksien vastainen ajattelu on viime vuosina saanut kasvavaa kannatusta Euroopassa kuin kansainvälisesti. Naisten oikeuksia ei pidetä vieläkään kaikkialla maailmassa perustavanlaatuisina ihmisoikeuksina. Jos rahasta on tiukkaa, menevät muut asiat edelle.

Hän painotti, että tasa-arvoa ja naisten oikeuksia kannattavat maat eivät voi hyväksyä tällaista kehitystä.

Haatainen totesi, että tänä päivänä tarvitaan enemmän kuin koskaan ihmisiä, jotka tekevät ja toimivat ihmisoikeuksien eteen, järjellä ja sydämellä.

– Suomen on vahvistettava rooliaan ja oltava kokoaan suurempi vaikuttaja ihmisarvokysymyksissä. Meidän tulee olla edelläkävijöitä ja suunnannäyttäjiä ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja rauhan rakentamisen edistämisessä maailmalla.