– Jotkut nuoret myös tunkeutuvat henkilöiden asiointi- ja sähköpostitileille, ohjeita löydetään netistä ja niin sanotusta darknetistä, Muurman kertoo.

Darknetillä viitataan internetin osaan, johon ei pääse käsiksi hakukoneilla eikä tavallisilla selaimilla.

Tälläkin hetkellä keskusrikospoliisi epäilee 17-vuotiaan tehneen tietomurron, jossa on hankittu yksityishenkilöiden käyttäjätilitietoja.

Nuoren epäillään käyttäneen hyväkseen ihmisten tilitietoja, jotka on jossain vaiheessa hankittu jostakin ja koostettu listoiksi nettiin.

– Epäilemme, että hänen motiivinsa on taloudellinen, Velin sanoo.

Poliisi ei tässä vaiheessa halua kertoa asiasta enempää. Usein vastaavissa tapauksissa tietoja joko myydään eteenpäin tai niillä tehdään esimerkiksi nettiostoksia uhrin nimissä.

Jos ei-ammattimaisten verkkorikosten tekemiseen tarvitaan vain ohjeet netin foorumeilta sekä hieman aikaa ja motivaatiota, ei tutkinta käy aivan näin helposti. Muurmanin mukaan juttujen tutkinta kestää pitkään, sillä kyse on lähes aina maiden rajat ylittävästä rikollisuudesta.

– Siinä tarvitaan oikeusapupyyntöjä palveluntarjoajille ja muiden maiden viranomaisille. Näitä pyyntöjä tulee myös paljon meille, kun uhri on ulkomainen ja epäilty on suomalainen, Muurman kertoo.

Vaikka usein kyse on Muurmanin mukaan näyttämisen halusta ja rajojen kokeilemisesta, voi rikoksista tulla kovempia seurauksia kuin ehkä tajutaankaan.

– Esimerkiksi palvelunestohyökkäyksessä voi tulla suuria taloudellisia vahinkoja.

Palvelunestohyökkäyksestä esimerkkinä toimii VR:n lipunmyynnin kaataminen heinäkuun alussa. Hyökkäyksen epäillään tulleen ulkomailta. Epäillyn ikä ei ole tiedossa.

Poliisin mukaan nuoret ovat usein edustettuna myös rikoksissa, joissa käytetään netistä ostettuja luottokorttitietoja.

– Näillä on sitten tilattu surutta tavaraa. Jotkut epäillyt eivät edes ajattele tehneensä mitään väärää tai eivät tiedä, mitä lakeja on rikottu, Muurman sanoo.