– Isillä tulee olla nykyistä paremmat mahdollisuudet jäädä perhevapaalle esimerkiksi isyyslomaa pidentämällä. Isille annettavat vanhempainvapaakiintiöt eivät kuitenkaan välttämättä muuta tilannetta, jos ei tapahdu selkeää asennemuutosta perheystävälliseen suuntaan erityisesti miesvaltaisilla työpaikoilla. Esimerkiksi sijaisen palkkaaminen isyysvapaalle tulisi olla yhtä luonnollista kuin äitiysvapaallekin, Pihlajamäki huomauttaa.

Hänen mukaansa perhevapaiden uudistamistyön tavoitteena on oltava kummankin vanhemman tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua perhe-elämään. Naisten työmarkkina-asemaa on parannettava ja työn ja perhe-elämän yhdistämiseen on löydettävä joustavia keinoja.

Huomiota on kiinnitettävä joustavan työssäkäynnin mahdollisuuksiin esimerkiksi omavalintaista osa-aikaista työtä, työaikoja ja etätyötä kehittämällä.

– Tällaisia perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja tulee vahvistaa, kuten hallitusohjelmassakin mainitaan. Uudistuksessa on myös huomioitava muutkin seikat, kuten varhaiskasvatus, päivähoito ja niiden maksut.

– Perheiden itsemääräämisoikeutta tulee kuitenkin kunnioittaa. Perheillä tulee olla oikeus itse määrittää, kuinka perhevapaat käytetään. Tämä koskee esimerkiksi tilannetta, jossa äiti haluaa imettää lasta imetyssuositusten mukaisesti, Pihlajamäki sanoo tiedotteessa.

Maija Pihlajamäki toteaa, että perhevapaisiin liittyvät ongelmat näyttävät kasaantuvan vähemmän koulutetuille naisille niin taloudellisesti kuin työuranäkymienkin kannalta. Pääsy takaisin työmarkkinoille vaikeutuu perhevapaiden pitkittyessä varsinkin, jos ei ole vakituista työpaikkaa, riittävää koulutusta tai aikaisempaa työkokemusta.

Varsinkin kotihoidontuella elävät naiset ja perheet elävät taloudellisesti hyvin tiukoilla ja ero ansiosidonnaiseen vanhempainpäivärahaan on suuri.

– Kotihoidontuen lyhentäminen tai poistaminen aiheuttaisi todennäköisesti vain sen, että heikossa työmarkkina-asemassa olevat naiset jäisivät työttömäksi.

– Esiin on nostettava seikkoja, joista ei ole juuri käyty julkista keskustelua. Yksi tällainen asia on vanhempainpäivärahojen voimakas ansiosidonnaisuus, jossa ero pienituloisen ja suurituloisen välillä on hämmästyttävän suuri, Pihlajamäki jatkaa.

– On myös muistettava, että työnantajat ja työntekijät yhdessä rahoittavat sairausvakuutusmaksuillaan ansiosidonnaiset vanhempainpäivärahat ja valtio kustantaa vain vähimmäismääräisenä maksettavat vanhempainpäivärahat.

Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.