Demokraatti julkaisee Ihalaisen nettiterveiset ohessa.

”Talouden lyhyen aikavälin näkymät ovat pitkästä aikaa toivoa antavia. Kasvu on piristynyt ja viennin veto tullut laajapintaisemmaksi. Työttömyyden kasvu on taittunut. Pitkäaikaistyöttömyys on laskusuunnassa, vaikka se on edelleenkin huolestuttavan korkealla.

Maailmankaupan kasvu, investointien piristyminen ja kilpailukykyä vahvistava työmarkkinaratkaisu ovat auttaneet Suomen vientinäkymiä ja työllisyyttä.

Eriarvoistavasta leikkauspolitiikasta on siirryttävä tulevaisuususkoa tukevaan kestävän kasvun politiikkaan. Kasvu ei voi perustua luonnonvarojen tuhlailuun ja eriarvoistuvaan yhteiskuntaan.”

”Hyvinvointiyhteiskunnan murentaminen markkinayhteiskunnan suuntaan lisää epätasa-arvoa. Eriarvoinen yhteiskunta ei tue kasvua ja yhteiskunnallista eheyttä.

Suomessa ei ole vain ollut taloudellinen kestävyysvaje vaan kasvava sosiaalinen kestävyysvaje köyhyyden ja työttömyyden aiheuttaman syrjäytymisen johdosta.

Budjettiriihessä tulisi olla yksi asia yli muiden: työllisyysasteen nostaminen ja lisäpanostukset työttömyyden alentamiseen. Nyrkkisääntönä on, että prosentin nousu työllisyysasteessa parantaa julkista taloutta n. 800 miljoonalla eurolla. Perustaltaan työllisyysasteen nostaminen ja sitä kautta julkisen talouden vankistaminen on myös julkisen sektorin palkansaajien aseman parantamisen kannalta tärkeä tavoite.”

”Budjettiriihessä tulee tehdä sekä välittömiä työllisyyttä parantavia toimia että pidemmän aikavälin kasvua, vientiä ja työllistämistä tukevia linjauksia.

–   Aktiivisen työvoimapolitiikan alasajon sijasta on nykyisestä lisättävä työllisyysrahoitusta mm. nostamalla palkkatukirahoitusta ja nuorten työllistämisen rahoitusta

–  Työttömyysturvalla opiskelu tulee tehdä nykyistä joustavammaksi ja kannustavammaksi

– Viime hallituskaudella saatiin tuloksia erityisesti rakennemuutospaikkakunnilla muuntokoulutukseen ja yhteishankintakoulutukseen. Riihessä on tärkeätä lisätä molempien koulutusten rahoitusta

– Työttömyyden hoitoon menee vuositasolla noin kuusi miljardia. Rahoituksesta on järkevä siirtää nykyistä suurempi osuus työllistäviin aktiivitoimiin. Tässä on mahdollisuus ns. Rinteen mallin käyttöönottamiselle. Sen perusidea on, että työtön saa n. 700 euron arvoisen työllistämissetelin kuukaudessa ja sitä maksettaisiin enintään kolmen kuukauden ajan työllistymisestä. Myös uuden yrityksen perustaneelle voisi työllisyysturva jatkua tuon ajan.

–    Joustavan perhevapaan uudistaminen tulee laittaa budjettiriihessä uskottavaan valmisteluun työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi ja erityisesti nuorten naisten työllistymisen tukemiseksi. SDP:llä on konkreettiset tavoitteet sekä perhevapaan että varhaiskasvatuksen uudistamiselle.

Budjettiriihessä on tärkeätä tehdä pidemmän aikavälin kasvua ja työllisyyttä tukevia ratkaisuja. Se edellyttää erityisesti lisäpanostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä infra- ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen.

Yksi merkittävä työllisyyttä parantava toimenpide on matalamman koulutustason nostaminen. Edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta on pelkästään peruskoulun varassa ja samassa ikäluokassa n. 10 000 jää vaille toisen asteen tutkintoa. Perusasteen koulutuspohjalla olevien työllisyysaste jää n. 42% tasolle. Toisen asteen koulutuksen varmistaminen kaikille nostaa työllisyysastetta merkittävästi ja johtaa myös työurien pidentymiseen.”

”Siksi hallituksen tulisi tehdä budjettiriihessä periaatepäätös siitä, että Suomessa siirrytään 12-vuotiseen peruskoulutukseen. Pidetään kaikki mukana. Kymppiluokat, valmistavat koulutukset, työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö yhdistetään useaksi avoimeksi toisen asteen koulutukseksi.

Budjettiriihessä hallituksen tulee arvioida myös yritystukia. Yritystuet kaipaavat uudistamista enemmän säilyttävästä uuden luomista tukeviksi. Yritystukien karsiminen on haastavaa ja niissä tulee edetä asteittain sekä varata yrityksille riittävästi aikaa varautua yritystukimuutoksiin.

SDP on laatinut omat tavoitteet ja tiekartan yritystukien uudistamiselle. Voisi olla perusteltua, että yritystukien uudistamiseen tulevat tavoitteet valmistellaan parlamentaarisessa pöydässä. Näin siksi, että niiden vaikutukset ulottuvat yli vaalikausien. Alueellisen tasa-arvon kannalta on perusteltua, että hallitus tuo budjettiriiheen esityksen alueellisen kuljetustuen jatkamisesta vähintään nykytasolta.”