Hän kommentoi asiaa torstaina saapuessaan euromaiden valtiovarainministerien kokoukseen Brysselissä.

Tällä hetkellä Purran mielestä näyttää, että kuuden miljardin euron sopeutus Suomessa ei tule riittämään. Hän katsoo, että esimerkiksi nykyisestä talouden suhdannetilanteesta Suomi ei ole saamassa helpotusta.

Purra sanoo käynnistäneensä työn virkamiestasolla ja toivoo, että poliittisella tasolla asiaa päästäisiin tarkastelemaan tammikuussa. Kuinka suuresta sopeutustarpeesta olisi siis kyse?

TÄMÄN tarkempiin lukuarvioihin Purra ei lähde, mutta kyse on hänen mukaansa hyvin merkittävistä summista. Valtiovarainministeriöltä on tulossa joulun alla kokonaistaloudellinen ennuste, jota on määrä käyttää tarkastelussa hyväksi.

-  Olen sanonut, että meillä on kaikki keinot käytössä. Eli ei voida sulkea pois myöskään verotuksellisia ratkaisuja.

Suomen pitäisi joutua EU:n nykyisten taloussääntöjen perusteella talouden tarkkailuluokalle, kun EU-komissio ryhtyy tarkastelemaan EU-maiden velkaa ja alijäämää normaaliajan tapaan. Kyse on liiallisen alijäämän menettelystä, johon Suomella ainakin sääntöjen mukaan olisi aito riski joutua.

PÄÄAIHEENA euro- ja EU-alueen valtiovarainministerien kaksipäiväisessä kokousrupeamassa on se, millaiseen muotoon EU:n talouspoliittiset säännöt tulisi uudistaa. Syynä on se, että sääntöjä ei ole noudatettu ja niiden rikkominen ei ole johtanut aitoihin sanktioihin.

Suomi on ajanut sääntöuudistuksessa tiukkaa linjaa, vaikka Suomi itsekin ylittää velassaan 60 prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomen velkasuhde on tällä hetkellä noin 74 prosenttia.

Niin ikään Suomen julkisyhteisöjen budjettialijäämä uhkaavasti lähestyy sovittua kolmen prosentin rajapyykkiä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Sääntöuudistuksessa nämä rajat eivät ole poistumassa, vaan tarkastelussa ovat keskipitkän aikavälin sopeutussäännöt. Purra ei kuitenkaan ole optimistinen yhteisen näkemyksen löytymisestä vielä kaksipäiväisen kokousrupeaman aikana.