Eilen Stoltenberg piti lehdistötilaisuuden tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa.

Stoltenbergin mukaan Naton ovi on Suomelle auki, mutta Suomi itse päättää, miten toimii.

Stoltenbergiltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa myös, kuinka Nato toimisi, jos Suomeen kohdistuisi sotilaallinen hyökkäys. Suomi ei ole Naton jäsen, mutta Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994 alkaen ja Suomi kutsuttiin edistyneenä kumppanimaana mukaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön vuonna 2014.

– Suomella on myös vahva puolustus ja hyvin varusteltu armeija. Tämä kaikki vaikuttaa meidän turvallisuuteemme ja Suomen turvallisuuteen ja on tärkeää myös Natolle. Mutta totta kai on eroa sillä, onko Naton jäsen vai ei. Viidennen artiklan mukaan hyökkäys jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan. Tämä ei päde Suomen osalta, Naton pääsihteeri sanoi.

– Emme ole jäsenmaa, mutta kumppanuus ja yhteistyö Naton kanssa on hyvää. Tämä asetelma mielestäni on tässä tilanteessa Suomelle aivan hyvä, Kaikkonen toteaa.

Stoltenberg tapasi Suomessa monia ministereitä pääministeri Sanna Marinista (sd.) alkaen. Seuraavaksi Nato-delegaatio siirtyy länsinaapuriimme Ruotsiin.

Kaikkonen isännöi eilen illalla Helsingin Santahaminassa Nato-delegaation vierailuosuutta Puolustusvoimain komentajan Timo Kivisen kanssa. Vieraille raotettiin Suomen puolustusjärjestelmän periaatteita ja esiteltiin Kaartin jääkärirykmentin toimintaa.

– Uskoisin, että vierailu oli kaiken kaikkiaan aivan onnistunut. Kun Nato päivittää omaa strategiaansa ensi kesänä, tietysti meidän toiveena on, että hyvä kumppanuusrooli, mikä Suomella ja Ruotsilla tällä hetkellä on, on mahdollisuus jatkossakin, Kaikkonen sanoo.

Naton delegaation vierailuajankohdalla Suomessa Kaikkonen ei näe mitään erityistä merkitystä.

– Vierailu oli itse asiassa tarkoitus toteuttaa jo hieman aikaisemminkin, mutta koronapandemia on siirtänyt sitä eteenpäin ainakin kerran ellei kaksi kertaakin.

Kaikkonen jatkaa, että on hyvä aika käydä turvallisuuspoliittista keskustelua eri foorumeilla. Naton ohella myös EU:ssa on puolustusselonteko valmisteilla, niin kutsuttu strateginen kompassi.

Kaikkonen pitää merkityksellisenä, että EU:n ja Naton välillä vallitsee hyvä yhteistyö.

– On tärkeätä, että näissä strategiaprosesseissa on riittävä koordinaatio näiden järjestöjen välillä.

Naton uuden strategian on määrä olla valmis kesään mennessä.

Kiinan vahvistuessa geopoliittinen kartta on murroksessa. Tämä tarkoittanee sitä, että eurooppalaisten valtioiden pitää ottaa Naton sisälläkin yhä enemmän vastuuta puolustuksestaan.

– Yhdysvalloista on jo pidemmän aikaa Eurooppaan sanottu, että teidän pitää ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestanne. Mielestäni tämä viesti kannattaa Euroopassa ottaa vakavasti. Se viesti on tullut sieltä oikeastaan riippumatta presidentin hallinnosta Yhdysvalloissa. Mielestäni on perusteita sille, että Euroopan puolustusyhteistyötä vahvistetaan. Toisaalta tarvitaan myös samaan aikaan se transatlanttinen linkki eli hyvä EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyö, Antti Kaikkonen summaa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari