Politiikka
9.4.2018 14:13 ・ Päivitetty: 9.4.2018 14:13
Kaksi viidestä ei äänestänyt kuntavaaleissa – Tutkija: “Suunta on huolestuttava”
Ehdokkaan puoluekanta, kyvykkyys hoitaa asioita, luotettavuus sekä näkemykset olivat ratkaisevia, kun ihmiset valitsivat kuntavaaliehdokastaan viime vaaleissa. Tämä ilmenee maanantaina julkistetusta dosentti Sami Borgin kirjasta Kuntavaalitutkimus 2017.
Tutkimuksen perusteella noin kaksi viidestä ei käyttänyt äänioikeuttaan kuntavaaleissa. Äänestämättä jättivät erityisesti 25–34-vuotiaat, joilla ei ole perusasteen jälkeistä ammatillista koulutusta.
Borgin mukaan keski-ikäisten ja sitä iäkkäämpien korkeastikoulutettujen äänestysprosentti kuntavaaleissa oli 80 prosenttia.
– Polarisoituminen on voimistunut viime vuosina. Tämän asian kanssa pitää tehdä töitä, koska se on huolestuttava suunta, Borg sanoi.
Tutkimus on ensimmäinen laaja selvitys suomalaisten äänestämisestä ja äänestysperusteista kuntavaaleissa. Se perustuu rekisteriaineistoihin ja kyselyyn, johon vastasi yli 1 700 ihmistä. Kyselyn toteutti Kantar TNS kuntavaalien jälkeen.
Paikallinen kiinnostaa
Tutkimuksen mukaan ehdokasta etsivät ovat selvästi kiinnostuneempia paikallisista ja alueellisista asioista kuin valtakunnallisista asioista. Puolet vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että valtakunnalliset asiat painottuivat mediassa paikallisten aiheiden kustannuksella.
Äänestäjät halusivat valinnallaan vaikuttaa kuntapalveluista erityisesti terveydenhuoltoon, vanhustenhuoltoon ja koulutukseen. Valtakunnallisissa asioissa tärkeimpiä olivat viime vaaleissa sote-uudistus, työllisyys ja valtion taloudellinen tilanne.
STT–SANNA NIKULA
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.