Koulutus kesti tunnin, josta käytettiin materiaalien mukaan keskusteluun noin puolet.

Tiedotteen mukaan koulutuksen nimi oli ”Kohti yhdenvertaista Suomea” ja sen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta siitä, millaisia näkemyksiä suomalaisessa yhteiskunnassa on yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta sekä rasismin tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta.

Kouluttajana toimi tutkimusprofessori Anu Castaneda Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL). Hänen alustuksensa käsitteli suomalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta, rasismin eri muotoja sekä rasismin ilmenemistä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Hallituksen rasisminvastaisesta koulutuksesta päätettiin jo vuonna 2023 sen jälkeen, kun julkisuudessa oli keskusteltu perussuomalaisten ministereiden vanhoista kirjoituksista. Kohu horjutti Orpon hallitusta, ja erityisesti hallituspuolue RKP:stä otettiin vahvasti kantaa perussuomalaisten kirjoituksiin.

Alun perin koulutus oli määrä pitää alkuvuonna, mutta se siirrettiin pidettäväksi alue- ja kuntavaalien jälkeen.

VALTIONEUVOSTO julkisti myös koulutuksen esitysmateriaalit. Niiden perusteella tilaisuuden aluksi osallistujille kerrattiin, mitä Suomen lainsäädäntö sanoo yhdenvertaisuudesta ja sen edistämisestä. Siitä linjataan muun muassa perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa.

THL:n Castanedan koulutus rakentui kolmen rasismia koskevan myytin ympärille. Näitä olivat uskomukset, että Suomen väestö olisi etnisesti homogeeninen, rasismi olisi helppo tunnistaa ja että rasismia ei esiintyisi Suomessa.

Ensimmäisestä myytistä Castaneda muistuttaa esitysdioissa, että Suomi on aina ollut väestöltään moninainen.

-  Erilaisista syistä johtuen (esim. kansallisvaltion suojeluntarve) ylläpidämme kuitenkin mielikuvaa kulttuurisesti yhtenäisestä Suomesta tai kapeasta suomalaisuuden kuvasta, vaikka se ei pidä paikkaansa eikä ole ainakaan enää tässä ajassa tarkoituksenmukaista, esityksessä sanotaan.

Toisesta myytistä esityksessä sanotaan, että osa rasismista ja syrjinnästä on vaikeampaa tunnistaa, esimerkiksi kun se on yhteiskunnan rakenteissa tapahtuvaa.

Kolmannessa osiossa sanotaan, että ulkomaalaistaustaisella väestöllä on useiden tuoreiden väestötutkimusten mukaan runsaasti syrjintäkokemuksia muuhun väestöön nähden. Kokemuksia sanotaan olevan esimerkiksi työelämässä, opiskelussa, asuntomarkkinoilla, poliisin kanssa, harrastuksissa, julkisilla paikoilla ja verkossa.

Esityksen päätteeksi ministereille, valtiosihteereille ja paikalla olleille erityisavustajille esitettiin dioilla kysymys.

– Mihin Sinä voit/haluat vaikuttaa? Miten? esitysdiassa luki.

JO huhtikuussa rasisminvastainen koulutus järjestettiin ministeriöiden kansliapäälliköille. Valtioneuvoston kanslian mukaan se järjestettiin testimielessä osana ministereille järjestettävän koulutuksen valmistelua.

Valtioneuvoston kanslia kuitenkin panttasi tuon koulutuksen sisältöä julkisuudelta, eikä luovuttanut materiaaleja pyydettäessä STT:lle. Kanslia vetosi valmistelun keskeneräisyyteen.

Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta katsoi STT:n haastattelussa, että asiakirjat olisi pitänyt luovuttaa.

STT:n jutun jälkeen pääministeri Orpokin puhui luovuttamisen puolesta.

-  Minusta tällaiset materiaalit pitää luovuttaa. En näe mitään erityistä syytä, miksi niitä ei luovutettaisi. Minusta avoimuus on hyvästä, Orpo sanoi pääministerin haastattelutunnilla Ylen Radio Suomessa sunnuntaina.

Valtioneuvosto ei tästä huolimatta luovuttanut kansliapäälliköiden koulutuksen materiaaleja ennen ministereiden koulutusta.

Anni Keski-Heikkilä/STT