Skinnarin mukaan Venäjän hyökkäys ja etenkin sen viime päivinä käyttöön ottama siviilikohteiden pommittaminen kasvattavat humanitaarisia tarpeita.

YK:n arvion mukaan 12 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa lähikuukausina. Jo yli 2 miljoonaa on paennut sotaa naapurimaihin.

– Etenkin piiritettyihin kaupunkeihin jäänyt väestö kärsii muun muassa veden, ruuan, lääkkeiden ja suojan puutteesta. Siviileitä on kuollut ja vammautunut. Olisi ensiarvoisen tärkeää saavuttaa pitävä tulitauko, jonka aikana siviilejä saataisiin evakuoitua sekä humanitaarista apua vietyä perille. Venäjän tulee kunnioittaa sovittuja tulitaukoja, Skinnari totesi.

Suomi on myöntänyt ylimääräistä humanitaarista apua Ukrainalle.

– Samana päivänä kuin hyökkäys alkoi, tein päätöksen ylimääräisen avun myöntämisestä Ukrainalle. Päätös nostaa tämän vuoden tukemme Ukrainalle 14 miljoonaan euroon.

Myös mahdollista lisätukea on valmisteltu. Suomen humanitaarinen apu kanavoidaan Punaisen Ristin, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta ja EU:n kautta.

– Olen iloinen kansalaisten ja yritysmaailmankeskuudessa nousseesta vahvasta halusta auttaa Ukrainaa. Tässä arvokkaassa solidaarisuustyössä kannattaa seurata viranomaisten ohjeita, jotta avun perillepääsyä ei tahattomasti vaikeuteta, Skinnari totesi medialle.

Skinnari sanoi, että EU on vastannut Venäjän hyökkäykseen ennennäkemättömän nopeasti, päättäväisesti ja yhtenäisin pakottein.

– Erittäin merkittävä vaikutus on saatu aikaan rahoitussektorille kohdistetuilla pakotteilla. Näillä on estetty tiettyjen pankkien, Venäjän valtion ja keskuspankin uusi varainhankinta EU:n rahoitusmarkkinoilta.

Skinnarin mukaan pakotteet ovat järeitä ja iskevät voimakkaasti Venäjään.

– Ennennäkemättömän laajat pakotteet ja muut toimet kertovat kansainvälisen yhteisön yksiselitteisen voimakkaasta tuomiosta Venäjän toimille. Venäjälle on syntymässä syvä talouskriisi, ruplan arvo on romahtanut, valuuttapako Venäjältä ulos on kiihtynyt nopeasti ja venäläisyritysten arvo on laskenut.

Ukrainan kriisi vaikuttaa myös Euroopan ja maailman talousnäkymiin, mutta Skinnarin mukaan tällä hetkellä on vaikea sanoa kuinka pitkäaikaisesta vaikutuksesta on kyse.

Venäjälle on sijoittautunut arviolta 400 suomalaisyritystä.

– Niiden tulevaisuus Venäjällä ei tämän hetken tilanteen valossa näytä hyvältä. Venäjän talouden heikentyminen vie markkinat ja investointiympäristö on muuttumassa entistä hankalammaksi. Myös voittojen kotiuttamisessa on jo nyt ongelmia.

Useat suomalaiset ja kansainväliset yritykset ovat kuluvan viikon aikana ilmoittaneet keskeyttävänsä Venäjään liittyvät toimintonsa.

– Suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset maksavat kovan hinnan pakotteista, mutta samalla on todettava elinkeinoelämämme kiitettävä sitoutuminen EU:n pakotepolitiikkaan ja sen seurauksiin.

Suomessa on noin 2m200 Venäjän-vientiä harjoittavaa yritystä, joista noin 500 yritystä harjoittaa vientiä sektoreilla, joihin kohdistuu tällä hetkellä vientiä koskevia EU-pakotteita. Viennin arvosta noin 75 prosenttia tulee 150 yrityksen toimesta.

– Venäjän vastapakotteet nekin heijastuvat Venäjän-vientiin. Venäjä on jo ilmoittanut toimista, jotka vaikeuttavat ulkomaisten yritysten vetäytymistä Venäjältä.

Mediassa on ollut esillä ulkomaisten yritysten mahdollinen kansallistaminen ja takavarikointi.

– Meillä ei ole tässä vaiheessa virallista tietoa tällaisista aikeista.

Tällä hetkellä hyväksytyillä vientikielloilla ei ole Skinnarin mukaan mittavaa vaikutusta koko Suomen kansantaloudelle, mutta yksittäisten yritysten kannalta vaikutukset voivat olla merkittäviä. Tämä koskee erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Skinnari kertoi, että voimassaolevien EU-pakotteiden vaikutus on tämänhetkisten asiantuntija-arvioiden mukaan alle 10 % Suomen tavaraviennistä Venäjälle eli noin 300 miljoonaa euroa. Lisäksi pakotteet heijastuvat todennäköisesti jonkin verran palveluvientiin.

– Pakotteiden laajentamiseen on EU:ssa edelleen valmius. Kaiken tämän toiminnan tavoitteena on saada Venäjä lopettamaan aloittamansa sota. Suomi seisoo EU-rintamassa ja Ukrainan vierellä näinä vaikeina aikoina.