— SDP on johdonmukaisesti ajanut jo peruskoulu-uudistuksesta lähtien universaaleja, kaikkia koskevia koulutusuudistuksia. Oppivelvollisuusuudistus onkin tärkein koulutuspoliittinen hanke Suomessa vuosikymmeniin. Olen todella iloinen, että pitkäaikainen tavoitteemme nyt vihdoin toteutuu, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) toteaa tiedotteessaan.

– On myös syytä painottaa, että oppivelvollisuusuudistuksen ohella tulee edelleen jatkaa toimia koko koulutuspolun uudistamiseksi ja vahvistamiseksi, sillä ne tukevat ja ovat edellytyksenä myös oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteiden ja toimeenpanon onnistumisessa, Eloranta painottaa.

Eloranta kertoo tiedotteessaan, että valiokuntakäsittelyssä asiantuntijat ovat kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että uudistus kohdistuu nimenomaan niihin oppilaisiin, jotka ovat vaarassa jäädä toisen asteen koulutuksesta syrjään.

Oppositio on kritisoinut oppivelvollisuusuudistusta tehottomaksi ja kalliiksi.

Elorannan mukaan tulee muistaa, että tällä hetkellä 16 % ikäluokasta jää ilman toisen asteen koulutusta. Toisen asteen koulutuksen suorittaneista yli 70 % työllistyy. Sen sijaan pelkällä peruskoulupohjalla työelämään siirtyvistä vain reilut 40 % työllistyy eli suurin osa jää työttömäksi.

– Koronavirusepidemian aiheuttamien talous- ja työllisyyshaasteiden myötä tulevaisuuspanostukset oppivelvollisuuden laajentamiseksi ovat nyt aiempaakin tärkeämpiä. Pitää muistaa, että oppivelvollisuuden laajentamisen toiselle asteelle on arvioitu nostavan työllisyysastetta neljä prosenttia. Työllisyysasteen noustessa uudistus tulee maksamaan itsensä takaisin. Jo prosentin nousu työllisyysasteessa tuottaa noin 700 miljoonaa euroa lisää rahaa julkiseen talouteen. Siihen nähden uudistuksen 129 miljoonan euron vuosikustannukset ovat pieniä, Eloranta sanoo tiedotteessaan.

Opposition vastalauseissa on toivottu oppivelvollisuusuudistuksen sijaan toimenpiteitä kuten oppimistakuuta peruskoulun uudistamiseksi, jotta jokainen saavuttaa riittävät edellytykset toisen asteen opiskeluun.

– Oppimistakuu on hyvä ajatus, mutta se ei ole oppivelvollisuusuudistuksen vaihtoehto, Eloranta näkee.

– On aivan selvää, että oppivelvollisuusuudistuksen ohella tulee edelleen jatkaa koko koulutuspolun  alkaen varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta – uudistamisen ja vahvistamisen hyväksi tehtäviä toimia, sillä ne tukevat ja ovat edellytyksenä myös oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteiden ja toimeenpanon onnistumisessa. Näitä uudistuksia, joita jo toteutetaan, ovat mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen Oikeus oppia -kehittämishanke, joissa parannetaan oppimisen laatua ja tasa-arvoa, kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ja varhaiskasvatuksen tuen uudistaminen, peruskoulun arvioinnin uudistaminen ja laajentaminen sekä opiskeluhuollon riittävän mitoituksen turvaaminen. Tähän kiinnitimme sivistysvaliokunnan lausumassakin huomion, Eloranta toteaa.

– Ei voi olla niin, että pitää valita joko toimet perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen hyväksi. Meidän pitää huolehtia molemmista, Eloranta korostaa.

– Oppivelvollisuusuudistuksen kustannukset korvataan täysimääräisesti kunnille. Opposition huoli rahoituksen riittävyydestä onkin aiheeton. Sivistysvaliokunta lausumassa edellytämme kuitenkin varmuuden vuoksi, että rahoituksen riittävyyttä seurataan, Eloranta toteaa.

– Tähän liittyen tulee myös huomata, että oppivelvollisuusuudistus vaikuttaa positiivisesti julkiseen talouteen paitsi parantuvan työllistymisen kautta, niin myös vähentyvien sosiaalisten ongelmien kautta. Asiantuntijalausuntojen mukaan fiskaaliset hyödyt ovet todennäköisesti vielä arvioitua suuremmat, Eloranta päättää tiedotteensa.