– On hienoa, että olen saanut tehtyä ruokahävikin vähentämiseksi jotain näin konkreettista ja merkittävää. Kun tein aloitteen ei asiasta paljon keskusteltu, nyt ruokahävikki on kestopuheenaihe, se on edellytys asian korjaamiseksi, Nurminen sanoo.

Tavoite ruokahävikin puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä ei ole vaatimaton. Hävikkiä syntyy ruokatuotannon jokaisessa vaiheessa. Suomalaisissa kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy yhteensä 450 miljoonaa kiloa vuodessa.

– Tavoite on kunnianhimoinen, mutta realistinen. Se edellyttää, että poliittisten päättäjien lisäksi koko elintarvikeala sitoutuu tavoitteeseen. Kauppojen on nykyistä paremmin sitouduttava antamaan tietoa syntyvästä hävikistä, jotta lainsäätäjillä on realistinen kuva tilanteen kehityksestä. Lisäksi lainsäädäntöä on kehitettävä koko ajan niin, ettei hävikkiä pääsisi alun alkaenkaan syntymään.

– Syksyllä eduskunta saa käsiteltäväkseen uuden elintarvikelain, jonka yhteydessä käydään läpi päiväysmerkintöjä ja muun muassa Eviran ohjeistus toimijoille uudistetaan. Se on jälleen yksi askel kohti puolittamistavoitetta.

Lakialoite hävikkiruoasta on vaalikauden aikana poikinut yhteensä yli 1 200 000 euroa erilaisiin hävikkiruoan vähentämiseen tähtääviin hankkeisiin, selviää Eduskunnan tietopalvelun laskelmasta.

– Tämä on hyvä alku, josta on tulevilla vaalikausilla syytä kulkea eteenpäin ja laajentaa ajattelua kestävän kehityksen Suomesta. Seuraava askel voisi olla kiinnittää huomiota kasvavan vaatehävikin osuuteen maailmassa, joka lähentelee jo 50 000 000 kiloa vaatejätettä pelkästään Suomessa, Nurminen linjaa.

Suomessa vietetään parhaillaan hävikkiviikkoa.