Vaikka sote-uudistusta pidetään tarpeellisena ja lähtökohtaisesti hyvänä (53 % vastaajista), sen onnistuminen vaikuttaa käytännön hoitotyötä tekevien näkökulmasta hyvin epävarmalta. Esimerkiksi vain reilu viidennes (23 %) kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista on sitä mieltä, että uudistus onnistuu.

17 prosenttia kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista uskoo, että sote-uudistuksella todella pystytään hillitsemään kustannuksia. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumiseen uskoo ainoastaan 19 prosenttia.

Erityisen uomionarvoista on, että enemmistö vastaajista ei näe asiakkaan tai potilaan aseman parantuvan sote-uudistuksessa. Peräti 87 prosenttia vastaajista uskoo, että valinnanvapauden toteuttaminen käytännössä voi osoittautua ongelmalliseksi.

– He toivovat, että valinnanvapaus olisi itsemääräämisoikeuden lisäämistä eli sitä, kun he ovat siellä ammattihenkilön luona, että heidän äänensä tulisi kuulluksi ja heidän kanssaan yhdessä keskusteltaisiin, mikä olisi se paras hoito ja hoitovaihtoehto.

Mäkisalo-Ropponen tulkitsee, että sairaanhoitajien kyselyn tuloksissa heijastuu juuri se, että he juuri kuuntelevat asiakkaan ja kansalaisten ääntä.

– Minä toivoisin todella, että hallitus nyt kuuntelisi kätilöitä ja sairaanhoitajia, jotka tietävät arkipäivästä, mitä elämä on.

Sairaanhoitajille tehdyn kyselun perusteella hallituksen ajamalla sote-mallille ei juuri ole tukea.

– Se on ihan sama tuntuma kuin itselläni on. Ammattihenkilöt eli sairaanhoitaja ja kätilöt näkevät, että tämä ei johda hyvään. Tämä purkaa integraation, ei mahdolista eheitä hoitoketjuja, kun koko uudistuksen tarkoitus oli saada nämä tärkeät asiat toteutumaan, Mäkisalo-Ropponen sanoo.