Lähteistä kerrotaan STT:lle, että hallitusneuvotteluissa on ollut esillä vähimmillään 20 miljoonan ja enimmillään 70 miljoonan euron leikkaukset.

Kyseessä on niin sanottu vapaan sivistystyön koulutus, joka on avointa kaikille eikä koulutus ole tutkintoon tähtäävää.

Esimerkiksi kesäyliopistot järjestävät rahoituksella avointa korkeakoulutusta ja korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksia. Kansalaisopistot järjestävät kielikoulutusta ja harrastustoimintaa ja kansanopistot muun muassa nivelvaiheen koulutusta nuorille, jotka etsivät suuntaa vaikkapa lukion jälkeen.

Valtion talousarviossa on tälle vuodelle varattu yhteensä noin 180 miljoonan euron määräraha vapaan sivistystyön toimintaan.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ (VM) totesi aiemmin keväällä, että valtion vapaan sivistystyön määrärahoja olisi mahdollista alentaa noin 50-90 miljoonalla eurolla. Perusteluksi se esittää, että yleissivistävyys- tai harrastustavoitteisesti opiskelivat keskimääräistä useammin korkeasti koulutetut sekä toimihenkilöasemassa työskentelevät.

-  Heillä on tyypillisesti taloudelliset mahdollisuudet maksaa opiskelunsa kustannukset itse, todettiin VM:n maaliskuussa julkaisemassa meno- ja rakennekartoituksessa.

Kartoituksen tavoitteena on tarjota vaihtoehtoisia toimia, joilla julkista taloutta olisi mahdollista vahvistaa tulevina vuosina.

OPETUSALAN ammattijärjestö OAJ kommentoi mahdollisia leikkauksia viime viikolla blogissaan. Järjestön mukaan kymmenien miljoonien leikkaukset romuttaisivat suomalaisen kansalaisopistoverkoston. Lisäksi järjestö on huolissaan siitä, että jos leikataan toiminnasta, joka ennaltaehkäisee sairauksia ja pahoinvointia, se näkyy myöhemmin entisestään kasvavina sotekuluina.

-  Vapaa sivistystyö on matalan kynnyksen koulutusmuoto, joka esimerkiksi tarjoaa ikääntyneiden ja työkyvyttömien toimintakykyä ylläpitävää koulutusta ja hoitaa maahanmuuttajien kielikoulutusta, blogissa todettiin.

Hallitusneuvotteluja käydään kokoomuksen johdolla neljättä viikkoa. Neuvottelevat puolueet ovat sitoutuneet tekemään mittavia säästöjä julkiseen talouteen tällä vaalikaudella.

Hallituksen muodostaja Petteri Orpo on sanonut, että haettavien kuuden miljardin euron sopeuttamistoimien mittaluokka ja suunta on se, että suoria säästöjä olisi tulossa neljän miljardin euron edestä.