tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

KD:n Essayah: ”Pallo on hallituksella” – puntaroi myös, nähdäänkö ennenaikaiset vaalit

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Sari Essayah.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoo veikanneensa Sampo Terhon voittoa perussuomalaisten puheenjohtajavaalissa.

– Se, että Halla-aho valittiin noin suurella ääntenenemmistöllä kertoo siitä, että perussuomalaisessa puolueessa on tapahtunut sellaista kehitystä, jota en ainakaan itse ole pystynyt aistimaan. Ehkä olen ollut enemmän tekemisissä niiden perussuomalaisten kanssa, jotka ovat lähellä Soinin linjaa. Selkeä voitto oli yllätys, Essayah sanoo illansuussa puhelimitse Demokraatille.

Puheenjohtajavaalien äänestystulos kielii Essayahin mukaan myös siitä, että perussuomalaisten soinilainen linja on jollakin tavalla muuttunut.

– On aikaista lähteä arvioimaan, mitä se käytönnön politiikassa tarkoittaa. Minusta on aina reilua onnitella uutta valittua puheenjohtajaa, puoluedemokratia on toiminut. Silloin onnitellaan siitä, että puoluedemokratia on heidänkin puolueessaan toiminut ja osoittanut, mihin perussuomalaiset haluaa puoluetta tällä hetkellä viedä, Essayah muotoilee.

Essayahilta tulee tiedotusvälineille kriittistä palautetta siitä, että hän näkee perussuomalaisten puheenjohtajavaalin keskittyneen paljolti maahanmuuttoasian käsittelyyn.

– On kuitenkin kysymys tällä hetkellä istuvasta hallituspuolueesta. Olisiko ollut syytä kysyä jostakin muustakin aiheesta? … Jälkikäteen voi miettiä, suosiko se jompaa kumpaa tai tiettyä linjaa.

– Jos ajattelen jonkin muun istuvan hallituspuolueen puheenjohtajakamppailua, voisin kuvitella, että aika laajalla repertuaarilla sataisi kysymyksiä aiheista, joista hallituksesa päätettään. Minulla ei ainakaan ole selkeää käsitystä (puheenjohtajaehdokkaiden) sosiaali- ja työllisyyspoliittiista linjauksista, kuitenkin ne ovat kohtuullisen tärkeitä.

”Hallitusohjelma on se, jota lähdetään puntaroimaan.”

On spekuloitu, että mikäli hallituspuolueista kokoomus ja keskusta eivät saa sovittua yhteistä linjaa Halla-ahon perussuomalaisten kanssa, hallitukseen voitaisiin kysyä RKP:tä ja kristillisdemokraatteja.

Essayah ei ole saanut yhteydenottoja hallituspuolueista.

– Ei todellakaan ole tullut soittoja. Eiköhän tässä vähän kaikki vedä happea tällä hetkellä.

– Tilanne on tietysti tällä hetkellä sellainen, että tässä hallituspuolueitten pitää miettiä, mitä aikovat tehdä.

Essayah ei lähde suoraan puntaroimaan KD:n valmiutta hallitukseen.

– Normaalia on, kun hallitusta lähdetään pohtimaan, on se vaalien kautta tai muutoin, että hallitusohjelma on se, jota lähdetään puntaroimaan. Se on ihan sama asia, ollaanko vaalien jälkeisessä tilanteessa tai onko jotain muuta yritystä tai viritystä.

– Olen ymmärtänyt, ettei myöskään Halla-ahon puolelta ole tullut ajatusta, että hallitusyhteistyötä oltaisi jättämässä. Siinä mielessä turha kiirehtiä asioiden esille. Pallo on hallituksella, Essayah sanoo.

– Ymmärtääkseni pääministeri päättää hallituksen hajoamisesta tai toteaa että yhteistyön jatkaminen ei ole mahdollista Ymmärtääkseni tällaista viestiä ei ole tullut. Tämä on varmasti hallituksella hyvin tarkan pohdinnan paikka. Hallituksen tämä työ on tehtävä. Sitten vasta muut puolueet miettivät.

Sari Essayah muistuttaa, että ennenaikaisia vaaleja ei ole vähään aikaan Suomen historiassa nähty.

– Sekin on hyvin mahdollinen vaihtoehto. Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, että varmasti pohditaan sitten isommalla porukalla puolueessa kuin puolueessa.

Essayahilla ei tässä vaiheessa kantaa kysymykseen, voisiko KD työskennellä hallituksessa Halla-ahon perussuomalaisten kanssa.

– En pysty mitenkään sanomaan, en todellakaan tiedä millaisia linjauksia puolueessa lähdetään tekemään.

Ylen selvitys: Ammattiliitoilla on miljardien eurojen varallisuus

Kuva: Kari Hulkko
Varakkain suurista liitoista on Metallityöväen liitto.

Ammattiliitoilla on miljardien eurojen varallisuus ja sijoitustuotot, ilmenee Ylen A-studion selvityksestä.

A-studio tutki suurimpien ammattiliittojen tilinpäätökset ennen kuin ne on toimitettava kesäkuun loppuun mennessä yhdistysrekisteriin.

Varakkain suurista liitoista on Metallityöväen liitto, joka on toukokuusta lähtien ollut Teollisuusliitto. Sillä on nettovarallisuutta yli 200 miljoonaa euroa.

Moni muu suurista liitoista pääsee 100 miljoonan sarjaan. Metallin perässä tulevat SAK:laiset liitot Julkisten ja hyvinvointialojen JHL ja palvelualojen PAM.

Työmarkkinajärjestöt eivät yleishyödyllisinä yhteisöinä maksa tuotoistaan veroa. Lisäksi niiden jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia. Viime kädessä liiton jäsenet omistavat varallisuuden, mutta yleishyödyllinen yhteisö ei voi jakaa osinkoa.

Liitot kartuttavat sijoitustuotoillaan yleensä lakkokassaa.

Liitot kertovat kartuttavansa sijoitustuotoillaan yleensä lakkokassaa.

– Varallisuuden kerääminen perustuu vain siihen, että olemme riittävän uskottava, jos neuvottelut menevät jumiin. Työnantajapuolella on aina suurempi voima, opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo Ylen haastattelussa.

Luukkainen muistuttaa, että varallisuus hupenisi nopeasti lakon aikana.

– Jos koko jäsenkunta pantaisiin lakkoon kerralla, työtaistelurahastolla oltaisiin muutamia kymmeniä päiviä lakossa. Todennäköisempää on, että osa porukasta olisi lakossa ja osa töissä. Silloin rahasto tietysti kestäisi pidempään.

Työnantajaliitoilla varallisuutta on selvästi vähemmän.

Vertailun vuoksi Yle pyysi myös kymmenen suurimman työnantajaliiton tilinpäätökset.

Työnantajaliitoilla varallisuutta on selvästi vähemmän, mutta poikkeuksen tekee suurin työnantajaliitto Teknologiateollisuus. Se on 250 miljoonan euron varallisuudellaan rikkaampi kuin yksikään ammattiliitto.

Ylen selvityksen mukaan suurten työnantajajärjestöjen varallisuus on vain miljoonien luokkaa.

Keskustelua aiheesta

Pääministeri Sipilä: Sote-uudistus menee hyvään suuntaan ilman yhtiöittämisvelvoitetta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Pääministeri Juha Sipilä pysähtyi seurueineen lounaalle Burger Kingiin Kiinan Dalianissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus menee hyvään suuntaan, jos yhtiöittämisvelvoitetta ei ole, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Pääministeri jaksaa uskoa siihen, että soten ongelmat ovat ratkaistavissa. Hänen mukaansa oli odotettavissa, että perustuslakivaliokunnalta tulee huomautettavaa soteen sisältyvästä valinnanvapauskokonaisuudesta.

Sipilä kertoo, että tulevan lausunnon mahdollisiin muutosvaatimuksiin on valmistauduttu hyvin.

Pöystin mukaan valinnanvapausmalli toimii hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

Keskustelu pakkoyhtiöittämisestä roihahti eilen eduskunnassa, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tunnusti, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Hän ei kuitenkaan nähnyt asiassa erityistä ongelmaa.

– Ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on. Kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää, Orpo totesi.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo totesi Demokraatille, että mikäli pakkoyhtiöittämisestä päästään eroon ja valinnanvapautta valmistellaan huolellisemmin ajan kanssa, sote-uudistus siirtyy oikeaan suuntaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanosta vastaavan alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan valinnanvapausmalli tai erilaiset valinnanvapausmallit toimivat hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

– Näinhän on Ruotsissakin, hän sanoo Demokraatille tekstiviestitse.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi valinnanvapautta ja maakuntauudistusta koskevalle lausunnolleen.

Soini kohu-uutisen kiistämisestä: ”Puolueen puheenjohtaja puolustaa puolueen yhtenäisyyttä kaikin laillisin keinoin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja on nyt Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän kansanedustaja. Uuden puolueen nimeksi tulee Sininen tulevaisuus.

Demokraatti palasi eduskunnassa tänään ulkoministeri, kansanedustaja Timo Soinin (Uusi vaihtoehto) kanssa muutaman viikon takaisiin tapahtumiin.

Lännen Media oli 3.6. tehnyt kuuluksi tulleen uutisensa, jonka mukaan Suomen hallituksessa on käyty vakavia keskusteluja siitä, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman eduskuntaryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa. Ryhmä koostuisi ainakin noin 20 kansanedustajasta, mikä myöhemmin kävi tarkalleen toteen.

Jo samana päivänä 3.6. Timo Soini kiisti jyrkin sanoin uutisen. ”Ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta on mieletön. Se oli Juudas, en minä, joka meni ja hirtti itsensä”, hän kirjoitti blogiinsa.

Kysymys kuuluukin, oliko virhe mennä kiistämään kirjoitus niin kovaa.

– Ei tietenkään ollut. Puolueen puheenjohtaja puolustaa puolueen yhtenäisyyttä kaikin laillisin keinoin. Tosiasia on se, että minä johdin puoluetta 20 vuotta ja se pysyi kasassa. Kolmen päivän jälkeen puolue oli marginalisoinut itsensä ja hajonnut, Soini sanoo ja viittaa perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokouksen tapahtumiin.

Moni on vaikuttanut hyvinkin pettyneeltä Soinin toimintaan. ”Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole”, oli esimerkiksi otsikoitu Helsingin Sanomissa hiljattain julkaistu toimittaja Yrjö Raution jäähyväishenkinen kolumni.

Ilmassa on ollut kokemus, että periaatteen mieheksi julistautunut Soini ei pitänyt periaatteitaan.

– Kansan syvät rivit ovat puolella. Älämölö on somessa, Soini kuitenkin näkee.

Oliko teillä tieto, kun kiistitte Lännen Median artikkelin, että tällainen 20 hengen ryhmä mahdollisesti tulee?

– Agenttitarinoita, Soini katsoo yhä.

Eli edelleen pidätte niitä agenttitarinoita, ihan oikeasti?

– Totta kai.

Keskustelua aiheesta

Sote-uudistuksen toimeenpanosta vastaava Pöysti: ”Valinnanvapausmalli toimii hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä”

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli
Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanosta vastaavan alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan valinnanvapausmalli tai erilaiset valinnanvapausmallit toimivat hyvin ilman pakkoyhtiöittämistä.

– Näinhän on Ruotsissakin, hän sanoo Demokraatille tekstiviestitse.

Pöysti näkee, että yhtiöittämisvelvoitteen poisto antaa paremmat mahdollisuudet säilyttää integroidut tuotantokokonaisuudet.

Hänen mukaansa myös kustannusten läpinäkyvyyden turvaaminen on tärkeää.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi.

Keskustelu pakkoyhtiöittämisestä roihahti tänään eduskunnassa, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tunnusti, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Hän ei kuitenkaan nähnyt asiassa erityistä ongelmaa.

– Ei tämä yhtiöittäminen itsessään ole ollut mikään poliittinen tavoite vaan valinnanvapaus on. Kun olen asiaa selvittänyt, niin minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää, Orpo totesi.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo totesi aikaisemmin Demokraatille, että mikäli pakkoyhtiöittämisestä päästään eroon ja valinnanvapautta valmistellaan huolellisemmin ajan kanssa, sote-uudistus siirtyy oikeaan suuntaan.

Perustuslakivaliokunta on asettanut tämän viikon takarajaksi valinnanvapautta ja maakuntauudistusta koskevalle lausunnolleen.

Hallituspuolueitten sanasota sotesta kiihtyy – Pertti Salolaiselta raju kommentti Twitterissä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallituspuolueiden kansanedustajat tekevät nyt jatkuvasti erilaisia irtiottoja sote-asioissa.

Kokoomuksen konkarikansanedustaja Pertti Salolainen kommentoi Twitterissä myrkyllisesti sotea ja kysyy perään, onko maakuntavaalien toteutuminen tammikuussa realismia. Salolainen on ennenkin kritisoinut sote-uudistuksen tiettyjä piirteitä.

– Maakuntasote alkaa maistua tosi happamalle. Julkisuusvauriot jo suuret. Maakuntavaalit noin puolen vuoden päässä!?! Realismi? Salolainen päivittää.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi tänään eduskunnassa, että niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen.

Orpon lausunto herätti ihmetystä, sillä sote- ja maakuntauudistuksesta vasta odotetaan perustusvaliokunnan lausuntoa. Sen on määrä tulla tällä viikolla.

Keskustelua aiheesta