Kela oli tutkinut noin kolmikymppisten suomalaisten ikäluokkatietoja.

Kelan tarkastelussa seurattiin yli 57 000:a ihmistä, jotka olivat syntyneet Suomessa vuonna 1997. Heistä naisia oli runsaat 28 000 ja miehiä runsaat 29 000.

Tarkastelun kohteena oli se, kuinka suuri osa ikäluokasta oli saanut mielenterveyteen tai neurokirjoon liittyvää sairauspäivärahaa, kuntoutuspsykoterapiaa tai työkyvyttömyyseläkettä.

Seuranta aloitettiin tarkasteltavan 16-vuotissyntymäpäivästä ja päätettiin viime vuoden loppuun.

NAISET SAIVAT palon miehiä useammin sairauspäivärahaa ja kuntoutuspsykoterapiaa. Mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa oli saanut neljäsosa naisista, kun taas miehillä osuus oli 11,8 prosenttia. Terapiaa taas oli saanut naisista 15,9 prosenttia ja miehistä vain 3,6 prosenttia.

- Erityisen huomionarvoista on, kuinka yleistä kuntoutuspsykoterapian käyttö oli nuorten naisten elämässä. Toisaalta myös suuri ero miehiin nähden herättää kysymyksiä, Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori sanoo tiedotteessa.

Sen sijaan työkyvyttömiksi ajautumisessa ei ollut eroa sukupuolten välillä. Määräaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyseläkettä on vuonna 1997 syntyneistä naisista saanut 3,5 prosenttia, miehistä taas 3,4 prosenttia.

ELÄKEPÄÄTÖKSEEN johtaneissa diagnooseissa oli kuitenkin huomattava ero. Työkyvyttömyyseläkettä saaneista miehistä 62 prosentilla päätöksen taustalla oli neurokehitykselliseen oireyhtymään tai älylliseen kehitysvammaisuuteen liittyvä diagnoosi.

Naisilla vastaava luku oli vain 37 prosenttia.

- Tarvitsemme lisää tietoa siitä, miten nuorten miesten ja naisten tuen tarpeet tunnistetaan ja kuinka hyvin heidän saamansa tuki sekä opiskelu-, työ- ja muut ympäristöt vastaavat heidän erilaisiin tarpeisiinsa, Vuori sanoo tiedotteessa.