Maunulan uusi Arvoitus nimeltä Amerikka -kirja lähtee liikkeelle eurooppalaisten saapumisesta mantereelle ja etenee uskonnon, bisneksen ja politiikan kautta nykypäivään.

Maunulan kirja auttaa ymmärtämään Yhdysvaltoja, mutta Trumpin ymmärtäminen on eurooppalaisella järjellä edelleen monin osin vaikeaa.

Maunula on samaa mieltä.

Tuhannen taalan kysymys, hän vastaa Demokraatille kysymykseen, missä määrin Donald Trump on Yhdysvaltojen historian muovaama luomus ja missä määrin Donald Trumpin itse tekemä luomus.

– Yleensä me historioitsijat sanomme, että mikään ei ole uutta, että tämäkin tilanne on vain toistumaa historiasta. Mutta Trump on täysin omanlaisensa hahmo amerikkalaisessa historiassa. Valkoisessa talossa ei ole koskaan nähty mitään vastaavaa, ei lähelläkään, Maunula arvioi.

Trumpin ja trumpismin valtaanpääsyn mahdollisti Maunulan mukaan demokraattien ja republikaanien pitkään kestänyt epäonnistuminen työväenluokan Amerikan parantamisessa. Tätä hän kutsuu amerikkalaisen politiikan halvaukseksi, jossa liberaali, työntekijöitä hyödyttävä politiikka alkoi vähitellen muistuttaa identiteettikeskeistä yliopistokampusliikettä.

Tämä kuitenkin selittää vain osin Trumpin noususta valtaan.

– Moni tekijä osui samaan aikaan, eräänlainen amerikkalaisen sanonnan perfect storm. Trumpilla oli vielä niin hyvää tuuria, että demokraatit valitsivat kaksi erittäin heikkoa ja epäsuosittua ehdokasta häntä vastaan.

TRUMPISMIN tulevaisuuteen Maunula suhtautuu epäillen. Hän luottaa amerikkalaisen järjestelmän kykyyn korjata itseään. Näin on tapahtunut monta kertaa aiemminkin maan historiassa.

– Olen aika optimistinen siinä, että Amerikka vielä palaa politiikan keskitielle. Esimerkiksi oikeusistuimet ovat kestäneet Trumpin iskut. Myös Trumpin ennätysmäisen alhaiset suosioluvut kertovat vastareaktiosta. Osa hänen vahvoista tukijoistaankin on pettynyt nykylinjaan.

Syitä on paljon. Trumpin lupausten vastaisesti työväenluokan elämä ei ole muuttunut paremmaksi, polttoaine on ennätyskallista, inflaatio laukkaa ja amerikkalaisia kuolee edelleen muissa maissa käytävissä sodissa, Maunula listaa.

Trumpin ja republikaanien kannatus mitataan marraskuun alun välivaaleissa, joissa tärkein on edustajainhuoneen ja senaatin tulos. Tällä hetkellä republikaaneilla on kummassakin enemmistö, mutta vain muutaman paikan erolla. Tämän hetkisten mielipidemittausten mukaan demokraatit saisivat enemmistön ainakin edustajainhuoneessa.

– Jos vaalit toimivat niin kuin niiden normaalisti pitäisi toimia, kokevat republikaanit aika kovia marraskuussa.

Maunulan vaaleihin liittyvä ”jos” koskee Trumpin yrityksiä muuttaa vaalijärjestelmää republikaaneja suosivaksi. Toistaiseksi oikeusistuimet ovat estäneet osan näistä tavoitteista.

– Korkein oikeus kielsi postiäänestykseen sekaantumisen ja oikeus myös kielsi Missourin osavaltiota käyttämästä republikaanien ajamaa uutta vaalikarttaa. Tämä oli odotettavissa, sillä perustuslaki antaa osavaltioille hyvin laajat oikeudet järjestää omat vaalinsa kuten haluavat. Mutta varmasti ennen vaaleja nähdään vielä Trumpin vaikuttamisyrityksiä.

Maunula uskoo, että marraskuun vaalit ovat lopulta ”aika rehelliset”. Hän pitää vaalihuijausta nykyään Yhdysvalloissa äärimmäisen vaikeana.

Toista oli vanhaan aikaan, mistä Maunula kertoo esimerkkejä myös kirjassaan.

– Esimerkiksi Georgian osavaltiossa, missä itse asun, äänestyspäivää kutsuttiin aikoinaan ylösnousemuspäiväksi, kun valtaklikin ehdoilla vainajatkin nousivat haudoistaan äänestämään.

ARVOITUS nimeltä Amerikka -kirja on hyvä muistutus siitä, kuinka historia osin toistaa itseään. Esimerkiksi vuoden 1800 presidentinvaalit Maunula arvioi yhdeksi maan historian “rumimmaksi poliittiseksi mutapainiksi”, jossa käytettiin “pöyristyttävää loanheittoa”. Eli tuo osattiin jo ennen Trumpia.

Vuoden 1800 vaaleissa nuoressa ja kuohuvassa maassa kuitenkin syntyi rauhallisen vallanvaihdon perinne, joka jatkui aina vuoteen 2021, jolloin presidentinvaalien tuloksen kyseenalaistaneen Trumpin kannattajat hyökkäsivät Yhdysvaltain kongressitaloon aikomuksenaan estää vaalituloksen vahvistaminen.

Trumpin aika on mullistanut amerikkalaista ajattelua alkaen suhtautumisesta kansainvälisiin suhteisiin. Tosin vähemmän kuin maan ulkopuolelta katsottuna voisi luulla. Trumpin America first -ajattelu on ollut aiemminkin, vaihtelevalla painolla, politiikan valtavirtaa Yhdysvaltojen historiassa. Tälle ajattelulle oli jälleen valmiina hedelmällinen maaperä.

Maunula painottaa, että Amerikassa on monta totuutta. Suurten kaupunkien kansainvälisyys vaihtuu jossain määrin jopa sisäänpäinkääntyvyydeksi, kun mennään pienemmille paikkakunnille. Moni ajattelee, että Amerikka riittää amerikkalaiselle.

“Kymmenille miljoonille amerikkalaisille muu maailma on esivanhempien jättämä köyhien ja kansalaisiaan sortavien valtioiden maailma, jonne työpaikat katoavat ja amerikkalaiset menevät satunnaisesti kuolemaan järjettömissä sodissa”, Maunula kirjoittaa.

Vähäisestä kiinnostuksesta “ulkomaailmaan” kertoo myös se, että vain noin puolella amerikkalaisista on passi.

YHDYSVALLOISSA on pitkin sen historiaa tapahtunut politiikassa isoja ja nopeita suunnanmuutoksia. Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että nimensä mukaisesti 330 miljoonan asukkaan Yhdysvaltoja ei ole ainoastaan yksi, Maunula muistuttaa kirjassa.

Hän näkee Yhdysvallat enemmän maanosana tai mantereena kuin valtiona. Maan sisäiset erot ovat suuria ja asukkailla on vahva yhteenkuuluvuuden tunne omaan asuinosavaltioonsa.

Jo itsenäistymisestä saakka Yhdysvallat on ollut sekoitus taloudellisia, yhteiskuntafilosofisia ja alueellisia erimielisyyksiä. Nykyään ne heijastuvat amerikkalaisten erilaisiin näkemyksiin perustuslaista, demokratiasta ja koko maan olemuksesta.

Ristiriita valistusajan ihanteiden ja raadollisen eduntavoittelun välillä luotiin Maunulan mukaan jo Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa. Ihanteiden ja realismin välinen jännite sekä usko amerikkalaisten poikkeuksellisuuteen ja moraalisuuteen on johtanut välillä tekopyhään toimintaan – etenkin silloin, kun maa on eri aikakausien ihanteiden mukaan yrittänyt toimia maailmanpoliisina.

Ulkoapäin maan nopeita käännöksiä on ollut vaikea hahmottaa, mutta Trumpin kausi on tehnyt niistä aiempaa näkyvämpiä ja nopeampia. Jo Barack Obama presidenttinä ollessaan käänsi Yhdysvaltojen globaalia painopistettä kohti Aasia ja kehotti Eurooppaa ottamaan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Tämä uskottiin vasta Trumpin asettamien ukaasien jälkeen.

MAUNULA muistuttaa, että yksilönvapaus on Yhdysvalloissa käsityksenä edelleen lähes pyhä. Se ohjaa monen amerikkalaisen ajattelua. Jo Thomas Jefferson, Yhdysvaltain kolmas presidentti ja yksi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista, uskoi vahvan keskushallinnon vaarantavan ihmisten vapauden.

Yksilönvapaus ja talous nivoutuvat toisiinsa Yhdysvalloissa. Osaltaan tämä selittää myös maan vahvaa taloutta – ja toisessa ääripäässä suurta köyhyyttä. Taloudellinen vapaus ja verojen vastustus ovat osa vapauden filosofiaa. Myös maan lainsäädäntö suojelee yksityistä omaisuutta ja rajoittaa valtion roolia taloudessa.

Yksilönvapauteen liittyy edelleen myös usko amerikkalaisesta unelmasta, jokaisen mahdollisuudesta vaurastua ja tehdä luokkahyppy, vaikka etenkin keskiluokan taloudellinen tilanne on pitkään heikentynyt. Myös tulo- ja varallisuuserot ovat valtavat.

Marko Maunula: Arvoitus nimeltä Amerikka Otava 272 s.