Aaltosen mukaan on varauduttu siihen, että toimeentulotukeen käytetään 1,5 miljardia euroa ja yksittäisiä asiakkaita on puoli miljoonaa. Lukuja ei voi suoraviivaisesti verrata nykytilanteeseen, mutta menojen nousu voi olla jopa satoja miljoonia euroja. Vertailukelpoisuutta heikentää, että osa toimeentulotuesta jää edelleen kunnille.

Aaltosen mukaan kulujen kasvu on olettama.

– Tätähän emme toivo, Aaltonen sanoi keskiviikkona politiikan toimittajien lounaalla.

– Hakemuksia tulee enemmän kuin mitä tuli kuntien toimeentulotukeen, Aaltonen arvioi

Aaltonen muistuttaa, että taustalla oleva lainsäädäntö ei ole muuttunut. Päätökset tehdään samalla periaatteella.

– Jos ihmisellä on laissa luotu oikeus viimesijaiseen toimeentulotukeen, mehän emme voi nyt tässä välissä käydä sitä estämään, Aaltonen sanoi.
Esimerkiksi tukien hakeminen kasvokkain on voinut olla se este, ettei oikeutta tukiin ole käytetty.

Toimeentulotukea saa muutoksen jälkeen samoihin menoihin kuin ennenkin. Kunnan sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää edelleen täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea sellaisiin menoihin, joihin asiakas ei voi saada perustoimeentulotukea.

Aaltosen mukaan uusi tilanne kuntien ja Kelan yhteistyössä toimeentulotuessa on “sisällöllinen haaste”.

Aaltonen siirtyy vuodenvaihteessa Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan paikalta Kelan pääjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Liisa Hyssälää. Aaltonen nousi pääjohtajaksi arvalla, sillä Kelan valtuutettujen äänet menivät tasan hänen ja sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Outi Antilan välillä.

Olli Kuivaniemi