Hallituksesta vakuuteltiin, että maamme EU-politiikka on hyvin hallussa ja Suomi on aktiivinen. Eduskunnan tulkittiin olevan yhtenäisesti EU-asioiden takana.

– Kyllä meillä on johtajuus hallituksessa, poltiikkaa on aktiivisempaa kuin koskaan ja parempaa kuin koskaan, se on hyvin johdonmukaista, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho totesi SDP:n kansanedustajille.

Demarileirissä oli aivan toinen kuva hallituksen ja pääministeri Juha Sipilän suoriutumisesta.

– Käytettyjen puheenvuorojen perusteella on vastaansanomatonta, että maamme Eurooppa-politiikka kaipaa johtajuutta. Te pääministeri puhuitte samaan aikaan sekä yhtenäisyydestä että annoitte tukenne unionin eritahtiselle kehitykselle. Eikä tässä vielä mitään. Te kehuitte valittua niin sanottua keskitien linjaa, mutta kun kuuntelin toisen hallituspuolueen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroa, siinä sanouduttiin irti keskitien linjasta. Kyllä nyt johtajuus on hukassa, Tuppurainen sanoi.

Tuppurainen ennusti pääministerille vaikeuksia koota yhteistä linjaa kaikkien näkemysten joukosta etenkin, kun Suomen EU-puheenjohtajakausikin on pian ovella. Silloin hoidettavana on isoja asioita, mahdollisesti muun muassa Brexitin loppusuoran neuvottelut.

– Kyllä nyt täytyy koota yhteistä näkemystä, kansallista Eurooppa-politiikan linjaa. Siinä vastuu on teillä. Eikö nyt olisi todella syytä osallistaa eduskuntaa, kytkeä eduskunnan valiokunnat huomattavasti vahvemmin mukaan Eurooppa-politiikan ison kuvan muotoiluun.

Tuppurainen huomautti, että pienikin maa voi osoittaa myös unionissa johtajuutta kuten Ruotsin pääministeri Stefan Löfven teki kokoamalla päämiehet Göteborgiin sosiaalisen ulottuvuuden huippukokoukseen.

– EU:n on kyettävä osoittamaan johtajuutta maailmassa, mutta ensin on tehtävä läksyt täällä kotona.

Entinen ulkoministeri, SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja totesi, että Suomeen rakennettiin EU:hun liityttäessä pitkälle menevä parlamentaarinen seuranta-, valvonta- ja ohjausjärjestelmä EU-asioissa.

– Se on edelleenkin paperilla hyvä, mutta on pakko todeta, että tämän hallituksen aikana on tapahtunut selvää lipsumista, Tuomioja sanoi.

Tuomiojan mukaan EU-asioista ei saada riittävästi valiokuntiin tietoa ja esimerkiksi asiakirjoja oikea-aikaisesti.

Niin ikään hän valitti sitä, ettei eduskunnalle ole annettu EU-asioista selontekoa tai tiedonantoa. Niistä olisi voitu käydä laaja keskustelu nimenomaan valiokunnissa.

Pääministerin nyt antamaa ilmoitusta ja siinä jaettuja minuuttin puheenvuoroja kansanedustajille Tuomioja ei kiittänyt:

– Se ei ole hyvää käytöstä, hän tuhahti.

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne kiinnitti huomiota siihen, että pääministeri Juha Sipilän puheenvuoro EU-asioista saapui kansanedustajien sähköpostiin vasta kello 14 alkaneen täysistunnon jälkeen.

– 14.28 tuli pääministerin puheen sisältö kansanedustajien sähköpostiin … Puoli tuntia siitä, kun tämä keskustelu alkoi, tuli linjaus. Tämä kuvaa sitä hallituksen tahtotilaa keskustella näistä asioista vakavasti.

Rinne hämmästeli myös sitä, että pääministeri ei noteerannut puheessaan arktista ulottuvuutta.

– Se on kuitenkin erittäin merkittävä sekä EU-asia, merkittävä Suomen talouden ja tulevaisuuden kannalta, se on ilmastomuutoksen kannalta tärkeä asia. Minä todella toivoisin sitä, että hallitus miettisi Suomen EU-puheenjohtajakauden ja Eurooppa-politiikan ison linjan tavalla, jossa visio määriteltäisiin täällä eduskunnassa hallituksen esityksen pohjalta. Täällä valiokunnat kävisivät keskustelun, tuotaisiin sitten yhteinen näkemys siitä eteenpäin, että miten Suomi suhtautuu Euroopan unionin kehittämiseen, Rinne sanoi.

Siitä Rinne antoi pääministerille kehut, että tämä sanoi Suomen suhtautuvan positiivisesti Euroopan kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen.

Kansanedustaja, Tuula Haatainen (sd.) painotti, että on tärkeää puhua puolustusyhteistyöstä ja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta EU:n yhteydessä.

– Mutta turvallisuus ei ole pelkästään puolustuspoltiikkaa. Minusta huomio EU:ssa pitää nyt keskittää siihen, miten voimme vahvistaa EU:n sisäistä turvallisuutta. Siinä sosiaalinen ulottuvuus ja erityisen nuorten työllisyys ja tulevaisuuden näkymät ovat aivan keskeisiä asioita, hän kuitenkin jatkoi.

Toinen asia, jonka Haatainen nosti esille on se, että maamme globaalit turvallisuusuhkat tulevat yli rajojen. Esimerkiksi Afrikan nuorten tulevaisuus on kiinni myös siitä, miten he pääsevät omissa maissaan koulutukseen ja työhön kiinni.

– Siitä syystä EU:n ja jäsenmaiden kehitysyhteistyöpolitiikka pitää saada linjattua niin, että me voimme auttaa siellä ihmisiä näkemään tulevaisuuteen. Tässä hallitus sahaa kyllä omaa oksaansa, kun olette leikanneet 40 % kehitysyhteistyöstä, mikä on pois tästä kaikesta, Haatainen sanoi.