Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemessä kansalaisaloite ”herättää niitä tuntemuksia, mitä varmasti valtaosalla suomalaisista on”. Hän muistuttaa, että Ylen tammikuisessa kyselyssä 79 prosenttia kansalaisista soisi hoitoalan työntekijöille muita korkeammat palkankorotukset.

– Tässä mielessä tällainen kansalaisaloite ei ole yllätys. Se kertoo siitä, että asia on todella tärkeä, Kirvesniemi sanoo.

Kirvesniemi kuitenkin muistuttaa, että kansalaisaloitteen kautta asiaa voi olla vaikea saada eteenpäin, koska eduskunta ei säädä palkoista. Se tapahtuu muissa pöydissä – työehtosopimusneuvotteluissa. Palkka-asioita puidaan tänään jatkuvassa kunta-alan sovittelussa.

Kuntatyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoo Demokraatille, ettei halua lähteä arvioimaan kansalaisaloitteen tavoitetta tilanteessa, jossa kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja käydään sovittelijan johdolla.

Kansalaisaloitteessa linjataan, että palkankorotus tarvitaan ”sairaanhoitajille sekä ensihoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille, joilla on sairaanhoitajapohjainen (AMK) tutkinto”. Palkkakuopassa pyristelevät kuitenkin myös muut hoito- ja hoiva-alan ammattilaiset, kuten lähihoitajat.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola katsoo kansalaisten aloitteella lähettämän viestin koskevan myös superilaisia. Hän huomauttaa, että kansalaisaloitteessa voidaan puhua sairaanhoitajista, mutta ihmiset usein niputtavat kaikki hoitajat mielikuvissaan yhteen.

– Harva ihan tavallinen kansalainen ja sukankuluttaja tiedostaa, mikä on lähihoitaja ja sairaanhoitaja, vaan puhutaan sairaanhoitajista, hän kuvaa.

Hän arvioi, että vaade paremmasta palkasta koskee sitä laajaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten joukkoa, joihin nyt korona-aikaan myös valmiuslaki ja sen asetukset kohdistuvat. Hän antaa esimerkkejä siitä, miten valmiuslaki käytännössä heidän arkeensa vaikuttaa.

– Ylityörajaa ei ole, lomia on jo siirretty. Jos ihminen on halunnut irtisanoutua työstään esimerkiksi suojatarvikkeiden puutteen vuoksi tai siksi, että hän kokee tämän eettisesti raskaana – erityisesti vanhustenpalveluissa – he ovat tällä hetkellä suomeksi sanottuna neljä kuukautta pakkotöissä, koska heillä on neljän kuukauden irtisanomisaika, Paavola listaa.

– Ei voida millään lailla ajatella, etteikö korona istuisi tällä hetkellä meidänkin pöydässä hyvin tiukasti, hän sanoo viitaten käynnissä oleviin kunta-alan työehtosopimusneuvotteluihin.

Kunta-alan palkansaajien työehdoista ja palkoista on neuvoteltu tammikuusta lähtien. Valtakunnansovittelijan pakeille siirryttiin maaliskuun lopulla. Tänään sovittelu jatkuu.

Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo, että tavoitteena on saada ratkaisu vappuun mennessä.

– Aika näyttää, syntyykö se silloin vai ei. Sopimus syntyy, kun osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä on kohtuullinen sopimus, Kirvesniemi summaa.

Superin Silja Paavolan mukaan eteenpäin mennään – pikkuhiljaa. Muutama päivä on vielä aikaa ”ihan kunnon neuvotteluihin”, hän sanoo.

– Kyllä se juna puksuttaa kohti kunnon päämäärää, kyllä ne tulokset sieltä tulee, Superin Paavola uskoo.

Kuntatyönantajat KT:n Markku Jalonenkin sanoo, että tähtäimessä on, että vappuna olisi valmista.

– KT:n mielestä kuntiin ja työyhteisöihin tarvittaisiin nyt todellakin työrauhaa ja myös ennustettavuutta ja vakautta, hän sanoo.

Tehyn ja Superin kärkitavoitteisiin neuvotteluissa kuuluu sote-sopimus. Liittojen mukaan sote-alan työehtosopimus mahdollistaisi sote-alan työajoista ja palkkauksesta sopimisen alan erityistarpeet huomioiden.

– Tämä on ihan meidän ykköstavoite, koska se on ainoa keino, millä saadaan tulevaisuudessa korjattua palkkaongelma ja myös työaikaongelma, joka on ihan merkittävä sote-sektorilla ja hoitoalalla, sanoo Tehyn Else-Mai Kirvesniemi.

Sote-sopimus antaisi mahdollisuuden sopia puhtaasti kyseisen alan työehdoista ilman, että samalla täytyisi miettiä, soveltuuko kukin säännös myös esimerkiksi maatalouslomittajiin, kirjastonhoitajiin ja nuorisotyöntekijöihin. Hoitajaliittojen mukaan tämä todellisuus vallitsee nyt KVTES:n piirissä, kun työehdoista neuvotellaan.

Nyt sovittelussa olevissa neuvotteluissa tavoitteena on myös, että kiky-tunneista päästään eli talkootyöt lopetetaan, Kirvesniemi sanoo. Palkkatasa-arvon edistäminen on niin ikään tärkeä päämäärä neuvotteluissa.

– Olemme valmiita keskustelemaan erilaisista tavoista sen edistämiseksi.