Politiikka
3.6.2019 16:01 ・ Päivitetty: 3.6.2019 16:01
Keskuskauppakamari kommentoi hallituksen verolinjauksia: “Hyvä kompromissi”
Keskuskauppakamarin talous- ja veropolitiikasta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell pitää Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelman verokirjauksia hyvänä kompromissina.
Kemellin mielestä veronkiristysten kohdistaminen haittoihin on Suomen pitkän linjan veropolitiikan mukaista. Vastapainona hän olisi kuitenkin toivonut, että ansiotuloverotuksen keventämiseen olisi satsattu enemmän.
– Nyt progressio uhkaa entisestään kiristyä, Kemell sanoo.
Energiaverolinjaus saa kiitosta Kemelliltä, koska sähkövero asetetaan EU:n minimitasolle II-veroluokassa ja luokkaan siirretään kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit.
– Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että edellytykset ovat samat kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. Ruotsissa konesalien sähkövero on ollut EU:n minimitasolla jo pari vuotta, Kemell toteaa tiedotteessa.
Kriittisimmin Kemell suhtautuu yritysten tietojen antamisvelvollisuuden massiiviseen lisäämiseen ja hankkeiden aikataulutukseen. Hänen mukaansa uusien velvoitteiden luomisessa täytyy pitää järki mukana.
– Tämän ja viime vuoden aikana on otettu käyttöön kaksi isoa sähköistä ilmoituspalvelua, tulorekisteri ja yritysten OmaVero-palvelu. Molemmissa on ollut paljon ongelmia, esimerkiksi OmaVero-palvelussa liikesalaisuuksia voi päästä vääriin käsiin puutteellisten valtuutusmahdollisuuksien vuoksi. Uusien hankkeiden sijaan tulisikin hoitaa jo käyttöönotetut palvelut kuntoon niin, että yritykset voivat niitä mutkattomasti käyttää, Kemell toteaa.
Lisää aiheesta
Kemell peräänkuuluttaa kunnollisia vaikutusarvioita erilaisilta hankkeilta.
– Verohankkeiden ongelmana on monesti se, ettei niiden todellisia vaikutuksia verotuottoihin tai yrityksille aiheutuviin kustannuksiin ole arvioitu. Näin ei tiedetä edes sitä, onko niillä positiivinen kokonaisvaikutus vai ei.
Kemell mainitsee arvonlisäverotuksen tietosisällön laajentamisen ja rakenteisen sähköisen laskun esimerkkeinä hankkeista, joiden vaikutuksista verotuottoihin ja kustannuksista yrityksille ei ole tietoa. Hän toteaakin, että Verohallinnolla täytyy olla laajat oikeudet saada tietoja ja alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuus tulisi varmistaa.
– Yritysten ilmoitusvelvollisuuden lisäämisessä täytyy kuitenkin edetä niin, että velvoitteet on järkevällä tavalla ja kohtuullisilla kustannuksilla hoidettavissa. Tämä vaatii perusteellista valmistelua ja valmistautumista, Kemell sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.