Kemellin mielestä veronkiristysten kohdistaminen haittoihin on Suomen pitkän linjan veropolitiikan mukaista. Vastapainona hän olisi kuitenkin toivonut, että ansiotuloverotuksen keventämiseen olisi satsattu enemmän.

– Nyt progressio uhkaa entisestään kiristyä, Kemell sanoo.

Energiaverolinjaus saa kiitosta Kemelliltä, koska sähkövero asetetaan EU:n minimitasolle II-veroluokassa ja luokkaan siirretään kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit.

Kriittisimmin Kemell suhtautuu yritysten tietojen antamisvelvollisuuden massiiviseen lisäämiseen ja hankkeiden aikataulutukseen. Hänen mukaansa uusien velvoitteiden luomisessa täytyy pitää järki mukana.

Kemell peräänkuuluttaa kunnollisia vaikutusarvioita erilaisilta hankkeilta.

– Verohankkeiden ongelmana on monesti se, ettei niiden todellisia vaikutuksia verotuottoihin tai yrityksille aiheutuviin kustannuksiin ole arvioitu. Näin ei tiedetä edes sitä, onko niillä positiivinen kokonaisvaikutus vai ei.

Kemell mainitsee arvonlisäverotuksen tietosisällön laajentamisen ja rakenteisen sähköisen laskun esimerkkeinä hankkeista, joiden vaikutuksista verotuottoihin ja kustannuksista yrityksille ei ole tietoa. Hän toteaakin, että Verohallinnolla täytyy olla laajat oikeudet saada tietoja ja alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuus tulisi varmistaa.

– Yritysten ilmoitusvelvollisuuden lisäämisessä täytyy kuitenkin edetä niin, että velvoitteet on järkevällä tavalla ja kohtuullisilla kustannuksilla hoidettavissa. Tämä vaatii perusteellista valmistelua ja valmistautumista, Kemell sanoo.