Suomen ilmastolaki ja sen tavoitteet on ”mietittävä uudelleen”, koska käsitys hiilinieluista on muuttunut, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on vaatinut.

Hallituksessa RKP ja kokoomus ovat pitämässä ilmastolaista ja Suomen hiilineutraaliustavoitteesta 2035 kiinni mutta soraääniä ja epäilyksiä on alkanut kuulua perussuomalaisista ja kristillisdemokraateista.

– Järki leviää, viimeinkin. Myös Metsäteollisuus haluaa avata ilmastolain, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) tulkitsi Metsäteollisuuden avausta viestipalvelu X:ssä.

Järki leviää, viimeinkin. Myös Metsäteollisuus haluaa avata ilmastolain.

”Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite on poliittinen päätös. Tavoite tehtiin Rinteen/Marinin hallituksen aikaisten tietojen ja olettamusten perusteella.”https://t.co/W73hkHCt5I

— Riikka Purra (@ir_rkp) March 3, 2025

Hallituksenmuodostaja Petteri Orpo (kok.) totesi aikoinaan Säätytalolla, ettei Suomen ilmastolakiin kirjatusta vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteesta tingitä. RKP:lle ilmastolaissa pysyminen on ollut suorastaan kynnyskysymys.

Sanna Marinin (sd.) hallitus uudisti ilmastolakia ja asetti hiilineutraalisuustavoitteen 2035, mistä Suomi sai myös kansainvälistä mainetta. Marinin hallituksessa oli myös keskusta.

DEMOKRAATTI tiedusteli keskustan nykyisiä näkemyksiä hiilineutraalisuustavoitteesta. Kysymyksiin vastasi sähköpostitse eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.

Kurvisen mukaan Metsäteollisuuden ja MTK:n esiin nostamat näkökohdat on otettava vakavasti.

– Hiilinielulaskelmat ovat tarkentuneet ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteen toteutuminen on käynyt huomattavasti haastavammaksi. Olisi väärin olla ottamatta muuttunutta tilannetta huomioon. Päästövähennyksiin tähtäävät toimenpiteet ovat uusimman tiedon valossa entistäkin tärkeämpiä, kuten puhtaat teolliset investoinnit ja niitä mahdollistava energiantuotanto. Emme voi ripustautua kasvavien nielujen varaan, Kurvinen sanoo.

Mikä sitten on keskustan kanta ilmastolain avaamiseen? Kurvinen toteaa, että hiilineutaarilisuustavoitteen saavuttaminen edellyttää joko nielujen kasvattamista tai päästöjen vähentämistä. Hänen mukaansa tämänhetkisen tiedon valossa näyttää vahvasti siltä, että tavoitteisiin pääseminen on huomattavasti todennäköisempää päästöjen vähentämisen kautta.

– Ilmastolain avaaminen ei ole tietenkään mikään taikasana, jolla ongelmat ratkeaisivat. Hallituksen on ensin asiantuntijatietoon perustuen syytä pohtia, pystytäänkö vaikuttavia ja taloudellisesti järkeviä ilmastotoimia tekemään nykyisen lain puitteissa, Kurvinen neuvoo.

EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtajan henkilökohtainen kanta kysyttäessä ilmastolain avaamisesta ei eroa keskustan kannasta.

– Hiilineutraalisuustavoiteeseen pitää pyrkiä hyödyntäen aidosti vaikuttavia ja taloudellisesti kestäviä toimenpiteitä. Painopistettä tulee siirtää nielujen kasvattamisesta päästöjen vähentämiseen esimerkiksi teollisuudessa. Oman vaikeutensa tilanteeseen tuo Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, sekä julkisen talouden vaikea tilanne. Samalla sota pakottaa meidät panostamaan voimakkaasti puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Tämä haastaa ilmastotöiden toteuttamista, koska resurssit ovat rajallisia.

Tekikö Marinin hallitus virheen, kun se niittasi hiilineutraalisuustavoitteen 2035:een?

– Kunnianhimoisen ja kiistatta vaativan tavoitteen asettamisen hyvänä puolena voi nähdä halun vauhdittaa puhtaan siirtymän investointeja. Tässä on jo nyt onnistuttu varsin hyvin. Suomesta on kehittymässä päästöttömän energiantuotannon suurvalta, joka ei ole lainkaan huono asia. Se mahdollistaa eurooppalaisin verrattuna edullisen sähkön hinnan ja sille teollista käyttöä. Puhdas sähkö on Suomelle yksi kilpailukykytekijä niihin maihin verrattuna, jotka ovat yhä ripustautuneet fossiilisiin tuontipolttoaineisiin. Jokaista tehtyä päätöstä pitää tietenkin voida arvioida jälkikäteen myös kriittisesti, Kurvinen vastaa.

Kurvinen muistuttaa, että hiilineutraalisuustavoitteen 2035 saavuttamiseen on aikaa vielä kymmenen vuotta.

– Tuossa ajassa ehtii tapahtua paljon ennen kaikkea päästöttömän teknologian kehityksen ja käyttöönoton osalta. On todennäköistä, että esimerkiksi liikenteen päästöt tulevat laskemaan nopeammin kuin mitä pystyimme muutama vuosi sitten kuvittelemaan. Toisaalta hiilinielujen osalta tilanne näyttää juuri nyt heikommalta. Tavoitteen realistisuus riippuu siitä, mitä toimia Orpon hallitus lähtee edistämään.

Hallituksessa näyttää olevan asiassa eri ilmaa. Esimerkiksi perussuomalaiset on kriittinen ilmastotavoitteen aikataululle. Mikä on viestisi halllitukselle?

– Yksittäisiä irtiottoja on nähty ennenkin, mutta viime kädessä hallitus päättää tällaisista asioista yhdessä. Nyt olisi viisautta neuvotella asiasta hallituksen sisällä, eikä käydä keskustelua median kautta. Maan hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan hiilineutaaralisuustavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2035 mennessä, mutta toistaiseksi hallitus on tyytynyt seuraamaan lähinnä tilannetta katseellaan. Tästä on syntynyt silminnähden kitkaa hallituspuolueiden välillä, Kurvinen sanoo.

– Hallitusohjelman kirjausten vesittäminen johtaa yleensä ketjureaktioon, jossa muitakin ohjelman kirjauksia aletaan yliviivata. Jos tavoite karkaa hallitukselta saavuttamattomaksi tai siitä luovutaan, niin sekin on uskallettava sanoa ääneen, hän jatkaa.

Jos Suomi muuttaisi ilmastotavoitetta, millainen riski se on ilmastolle sekä kansainväliselle maineellemme?

– Yleisellä tasolla kyvyttömyys pitkäjänteiseen päätöksentekoon ei ole hyvä asia Suomen maakuvalle. Päätöksenteon tempoilevuus ei ole omiaan rohkaisemaan yrityksiä investoimaan Suomeen. Ilmaston kannalta tavoitevuotta olennaisempaa on, mitä toimia tosiasiassa teemme tai jätämme tekemättä.