Helsingin hallinto-oikeuden tiedottajan Pirkko Väänäsen mukaan tilanteeseen on vaikuttanut korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) huhtikuinen päätös, jonka mukaan afganistanilaista turvapaikanhakijaa ei voitu siirtää Unkariin perus- ja ihmisoikeussäännösten vuoksi.

Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus olisivat lähettäneet turvapaikanhakijan Unkariin, koska Dublin-asetuksen perusteella Unkari olisi ollut vastuussa hakemuksen käsittelystä. KHO perusteli eriävää ratkaisuaan Unkarin puutteellisella turvapaikkamenettelyllä ja vastaanotto-olosuhteilla.

Yksi ratkaisu voi pitää sisällään useamman ihmisen turvapaikkaa koskevan päätöksen, koska esimerkiksi koko perhettä koskeva ratkaisu voi olla samassa päätöksessä.

Väänäsen mukaan nopeutetun menettelyn juttujen määrä hallinto-oikeudessa on pienentynyt selvästi alkuvuodesta.

– Nopeutetun menettelyn valituksia tulee nyt vähemmän kuin normaalin menettelyn, ja niitä saapuu huomattavasti alkuvuotta vähemmän, Väänänen sanoo.

Tänä vuonna saapuneita turvapaikkavalituksia on yhteensä noin 7 400 valitusta, joista noin 64 prosenttia on saapunut kesäkuun jälkeen.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa turvapaikka-asioiden määrän oletetaan yhä lisääntyvän. KHO:hon oli tullut 21. lokakuuta mennessä yhteensä vajaat 600 turvapaikka-asiaa, joista oli ratkaistu reilut 500.

Kielteisten turvapaikkapäätösten lisääntyminen ja pitkät odotusajat ovat vetäneet tunnelmat vastaanottokeskuksissa paikoitellen kireiksi ja apeiksi, kertoo vastaanottoyksikön tulosalueen johtaja Pekka Nuutinen Maahanmuuttovirastosta.

– Erilaista oireilua esiintyy enemmän kuin normaalitilanteessa. Jonkinasteisia itsensävahingoittamisyrityksiä on ollut normaalia enemmän, Nuutinen sanoo.

STT kertoi syyskuun lopulla, että viime vuoden lokakuulta tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä vastaanottokeskuksissa oli yhteensä 15–20 itsemurhan yritystä. Viisi näistä oli toteutunut.