SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää ohjelmassa esiin tulleita asioita häpeällisinä.

– Esimerkiksi työvuorolistoja ei ole saatavilla asianmukaisella tavalla eikä työaikakirjanpitoa ole, sairausajan palkkaa ei saa silloinkaan, kun siihen olisi oikeus eikä ylitöistä makseta lain mukaisia korvauksia. Hyväksikäytön uhrit eivät uskalla viedä asioita eteenpäin, Eloranta sanoo tiedotteessa.

Teollisuusliiton mukaan kyse ei ole yksittäisistä virheistä, vaan tietoisesta, jatkuvasta hyväksikäytöstä, jota ei ole haluttu pysäyttää. Toiminnan taustalla on taloudellisen hyödyn tavoittelu ulkomaalaisen työvoiman kustannuksella.

– Harmaa talous, alipalkkaus ja työehtojen polkeminen jatkuvat, vaikka viranomaiset, media, kansalaisjärjestöt ja Teollisuusliitto ovat paljastaneet epäkohtia toistuvasti. Tämä ei ole tietämättömyyttä, vaan suunnitelmallista ja systemaattista järjestelmän ja ihmisten hyväksikäyttöä, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo tiedotteessa.

SAK nostaa esiin, että viranomaisilla työperäisen hyväksikäytön laajuus on tiedossa, mutta resurssit ja keinot puuttua siihen ovat vähäisiä. SAK moittii päättäjiä siitä, että heiltäkin on puuttunut tahtoa päästä ilmiöstä eroon lopullisesti.

– Työperäinen hyväksikäyttö on selkeästi maan tapa ja kannattava bisnes. Kiinnijäämisriski on pieni ja sanktiot olemattomia. Tähän pitää tulla kertakaikkinen muutos, Jarkko Eloranta vaatii.

VIREILLÄ oleva rikoslain muutos on SAK:n mukaan pieni askel oikeaan suuntaan, mutta se on silti riittämätön. SAK vaatii hallitukselta voimakkaita toimia ilmiön kitkemiseksi.

– Esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisointi, ammattiliittojen kanneoikeus, tilaajavastuulain laajentaminen koko alihankintaketjuun sekä hankintalain täsmentäminen vastuuttamalla ostaja ovat helppoja toimenpiteitä, eivätkä ne maksaisi valtiolle yhtään mitään, Eloranta sanoo.

Myös Teollisuus vaatii alipalkkauksen kriminalisointia ja liittojen kanneoikeutta keinoina puuttua epäkohtiin.

– Työmarkkinarikollisuus rehottaa Suomessa, koska riistoon syyllistyneitä työnantajia ei saada rikosoikeudelliseen ja taloudelliseen vastuuseen. Uhrien on vaikea ja usein jopa mahdotonta saada oikeutta, koska viranomaisilla ei ole toimivaltuuksia, eikä ammattiliitoilla ole oikeutta nostaa uhrien sijasta kannetta, Teollisuusliiton Turja Lehtonen sanoo.

SAK huomauttaa, että mikäli kustannusneutraalit keinot eivät hallitukselle poliittisista syistä kelpaa, vaihtoehtona on viranomaisresurssien tuntuva kasvattaminen vähintään useilla kymmenillä miljoonilla euroilla.

– Pääministeripuolue kokoomus puhuu kauniisti ”toivon tuomisesta kotiin”. Nyt olisi mahdollisuus näyttää teoilla, että saman toivon tuominen koskee myös työperäisen hyväksikäytön uhreja ja asemaa, Jarkko Eloranta sanoo.

– Kuinka monta räikeää tapausta vielä tarvitaan, jotta oikeusministerin lisäksi muutkin hallituksessa heräävät ilmiön vakavuuteen? Epärehelliset toimijat romuttavat suomalaisia työehtoja, tuhoavat reilua kilpailua ja vähentävät valtion verotuloja. Suomella ei ole varaa antaa tämän jatkua.

TEOLLISUUSLIITTO peräänkuuluttaa myös työnantajien vastuuta. Alalla on voimassa työehtosopimus, jonka sopijaosapuolina ovat Maaseudun Työnantajaliitto ja Teollisuusliitto.

Teollisuusliitto tuomitsee muun muassa kynnysrahojen käytön työpaikan saamiseksi. Se on suoraa hyväksikäyttöä, jolla työntekijä pyritään hiljentämään ja sitomaan velkasuhteeseen työnantajaan tai ulkopuoliseen välittäjään. Liitto vaatii työnantajia lopettamaan kynnysrahoja perivien työnvälittäjien käytön.

– Kynnysrahojen vaatiminen työpaikasta on työntekijän törkeää riistoa. Pahimmillaan se sitoo työntekijän velkasuhteeseen välittäjään tai työnantajaan. Maaseudun Työnantajaliiton (MTA) on puututtava tähän epäkohtaan ja varmistettava, että alan työpaikoilla noudatetaan lakia, Turja Lehtonen vaatii.