Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Kirjallisuus

8.11.2023 05:30 ・ Päivitetty: 8.11.2023 05:14

Kirja-arvio: Jatkosodan loppukaaos – miehet kertovat

SA-kuva
Ilmatorjuntamiehet tulitaistelussa Kannaksella jossain Talin lohkolla heinäkuun lopulla 1944.

Kesä 1944 on Suomen sotahistorian tutkituin vaihe, eikä syyttä.

Timo Soikkanen

Jatkosodan lopun taisteluista ja niin sanotuista torjuntavoitosta on kirjoitettu lukemattomia kirjoja. Merkitsiväthän ne käytännössä myös itsenäisen Suomen historian selkeää jakoviivaa. Ensimmäinen tasavalta päättyi noihin kesän 1944 tapahtumiin, joista tulee pian kuluneeksi 80 vuotta. Harvoin taitekohta on osoitettu kansakunnalle yhtä konkreettisesti.

Kirjan tausta on Iltalehdessä vuonna 2014 julkaistu päivä päivältä edennyt artikkelisarja kesän 1944 sotatapahtumista, joista tuolloin tuli kuluneeksi 70 vuotta. Sarja ei vastannut täysin kirjoittajana toimineen Jukka Halosen toiveita lehden asettamien rajoitusten takia, joten oli syytä laajentaa ja täydentää se kirjaksi.

HALOSEN TEOKSEN tavoite ei ole niinkään uusien tulosten tai analyysien esittäminen. Kyse on konstailemattomasta tietokirjasta.

Jäsentely etenee päivä päivältä. Lyhyin tekstein ja valokuvin lukijalle avataan dramaattisten tapahtumien kulku. Päivien tarkastelukulma ja kuvausten kohteet vaihtelevat: milloin päivän kohteena on ylin päätöksenteko kuten presidentti Rytin ja Saksan ulkoministeri Ribbentropin keskustelut, milloin tavallisten rintamamiesten kokemukset, milloin ylhäältä ilmavoimien ja lentäjä-ässien saavutukset tai Viipurinlahden saarilla käydyt taistelut.

Missä määrin kirja saa ajankohtaisuutta ja uutta tulkintapohjaa Ukrainan tapahtumista on mielenkiintoinen ajatus?

Merkittävin anti lukijalle on kuitenkin etulinjassa taistelleiden rivimiesten kokemukset ja kohtalot. Niitä Halonen on koonnut veteraanimatrikkeleista, Kansa taisteli -lehdistä, rykmenttien perinnesivuilta, veteraanien kertomuksista netissä, youtubeen tallennetuista haastatteluista ym. Lähikuvaukset taisteluista ja miesten kärsimyksistä pitkään kestäneiden tykistökeskitysten alla tuovat sodan iholle. Hyvin valitut ja ennen näkemättömät valokuvat täydentävät tunnelmaa.

KIRJAT:
Jukka Halonen:
Kesä 1944… ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
Readme.fi 2023, 312 s.

Kirjan varsinainen kuvausaika alkaa kesäkuun ensimmäisestä päivästä, jolloin erään komppanian sotapäiväkirjaan merkittiin vielä ”Ei mitään erikoista”. Tuosta päivästä eteenpäin lukijaa kuljetetaan lyhyin tekstein, kuvin ja kartoin halki Valkeasaaren tulimyrskyn, rintaman romahduksen ja kaoottisen vetäytymisen aina heinäkuun puoliväliin, jolloin puna-armeija joutui sittenkin pysähtymään ja toive rauhasta pilkahtaa.

Halonen on oivallinen sanankäyttäjä ja yhdistelijä. Jokainen päivä saa oman kuvaavan otsakkeensa. Halonen on taitava otsikoinnissa. Otsakkeet syntyvät usein alhaalta käsin, rivimiesten kokemuksista ja kertomasta. Esimerkkeinä 9.7. ”Ei ne tappamalla lopu!” ja 10.7. ”Ota, Jeesus minut…”. Otsikointi, sitaatit, kuvavalinnat ja kerronta on mestarillista. Kartat auttavat ymmärtämään yleistilannetta.

Näkökulmien moninaisuus luo jossain määrin hyppelevää vaikutelmaa. Sitä paikkaa vaihtuvien päivien rinnalla kulkeva yhden ja saman sotilaan kertomukset noilta dramaattisilta päiviltä. Tällaiseksi muistelijaksi on valittu Jalkaväkirykmentti 45:n riveissä taistellut pikakivääriampuja Onni Hämäläinen. Valinta on ilmeisen onnistunut.

Vuosalmella oli heinäkuussa -44 hetken vähän hiljaisempaa ja pataljoonan komentaja everstiluutnantti Yrjö Vasama (oikealla) pääsi esikuntineen siirtymään ulkosalle kahvinjuontiin.

HIENON KERRONNAN joukkoon kätkeytyy muutamia pieniä asiavirheitä. Kohtalokkain on heti kirjan alussa.

Kun Halonen kirjaa sivun yläreunaan isolla 1.6.1944 ja aloittaa päivittäiset kuvauksensa, hän kertoo Operaatio Barbarossan käynnistyneen ”20. kesäkuuta 1941”. Ikävä virhe kirjassa, jonka tarkastelutapa on juuri päivämäärillä eteneminen. Barbarossassa kyse oli sentään maailmanhistoriaa muuttaneesta jättiläisoperaatiosta, jonka rinnalla Kannaksen taistelut olivat pieniä.

Seuraavan päivän kohdalla muutamaa sivua myöhemmin Halonen kertoo liittoutuneiden nousseen syksyllä maihin Italiassa. Liittoutuneet avasivat uuden rintaman maihinnousulla Sisiliaan heinäkuun alkupäivinä. Samalla sivulla seikkailevalla McLintockilla tarkoitettaneen lähetystösihteeri Robert McClintokia.

Pienet aika-, paikka- ja nimiepäselvyydet taustoituksissa saavat lukijan epäilemään – onneksi turhaan – Halosen kertomuksia Kannaksellakin. Kannaksella kirjoittaja on kuitenkin kotikentällä.

KESÄN 1944 dramaattiset päivät kokeneet miehet ovat pian kaikki poissa. Sitäkin suurempi on tarve tapahtumien tietämiseen ja ymmärtämiseen. Halosen jäsentely, valinnat, taustoitukset ja kuvitus tekevät kirjasta nykynuorten lukutottumuksiin sopivan.

Missä määrin kirja saa ajankohtaisuutta ja uutta tulkintapohjaa Ukrainan tapahtumista on mielenkiintoinen ajatus?

Kirja loppuu töksähtäen – päiväkirjamerkintään 14.7.1944. Lukija jää kaipaamaan yhteenvetoa. Toisaalta mieleen nousee ajatus, onko kyseessä tyylikeino: aikakausi katkeaa niin kuin kirjakin. Vai onko tulossa jatko-osa?

Kaiken kaikkiaan suositeltava lukukokemus.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU