Kirjallisuus
9.11.2017 09:30 ・ Päivitetty: 9.11.2017 13:53
Kirjavisa juhlii 25 vuoden taivaltaan: työläiskirjallisuuden perusteos siivitti uudelle neljännesvuosisadalle
Se oli siihen aikaan, kun isoisä Suomeen hiihti.
Tai sittenkin vähän myöhemmin, koska Daniel Katzin tuon niminen esikoisromaani oli ilmestynyt jo 1969.
Mutta ainakin se oli sihen aikaan, kun Leena Krohnin ”Matemaattisia olioita ja jaettuja unia” Finlandia-palkinnon voitti – ehdolla olleiden Pentti Holapan, Jarkko Laineen, Tua Forsströmin ja Tytti Parraksen nenän edestä. Sihen aikaan, syvimmän laman keskellä, 200 000 markan Ars Fennica -kuvataidepalkintokin meni tanskalaiselle Per Kirkebylle. Mutta onneksi siihen aikaan, kun leipä oli tiukassa, sirkushuveja riitti: maan katsotuin elokuva oli ”Uuno Turhapuro, Suomen tasavallan herra presidentti”. Vuoden parhaana jussitettiin lamahengessä ”Tuhlaajapoika”.
Oikeasti presidenttinä oli Mauno Koivisto, mutta siihen aikaan USA:ssa istuva presidentti hävisi, kun Bill Clinton rökitti marrasvaaleissa George Bushin (sen vanhemman).
Se oli siihen aikaan, kun Suomen kommunistinen puolue hakeutui konkurssiin ja punainen Suomen Työväen Säästöpankki fuusioitettiin valkoiseen Kansallis-Osake-Pankkiin.
Mutta siihen aikaan tapahtui suurempiakin: Raamattu pantiin uusiksi, siis suomennos. Jumalasta seuraavaksi alkoi siihen aikaan nousta Teemu Selänne, joka aloitti syyskuussa ensimmäisen kautensa NHL:ssä ja lopetti sen tulokkaiden kaikkien aikojen piste-ennätykseen (76 + 56).
Se aika oli syksy 1992. Ja siihen aikaan Demarin kulttuurimestari Tapani Suominen eli ts sai kuningasajatuksen soveltaa Suomen oloihin erään tanskalaisen laatulehden ideaa kirjallisesta visailusta. Hänen kisällinsä rb innostui ylen suuresti, visailufriikki kun oli.
Syntyi Kirjavisa, joka – näin turhaa vaatimattomuutta kartellen – hakee yhä vertaistaan: interaktiivinen, leikkimielinen, keveästi korkeakirjallinen sivistyksellinen tunnistus- ja tietokilpailu.
Tähän aikaan, kun 25 vuotta on visailtu, on käyty läpi yli 750 kirjailijaa ja kirjaa. Tolkuton luku. Kirjavisan perusperiaate, että sama kirjailija ei esiinny kahta kertaa (paitsi tänä tuplajuhlavuonna on kerrattu vanhojakin), on pitänyt aika hyvin.
Pentti Saarikoskella se alkoi. Toivo Pekkasesta jatketaan eteenpäin. Samalla idealla, samassa otsarypyttömässä hengessä.
Tämän jutun lopusta löytyy vielä lista kaikista visassa 25 vuoden aikana esiintyneistä kirjailijoista. Vai ovatko kaikki siinä? Perustellut täydennysesitykset osoitteseen kirjavisa@demokraatti.fi
”Edelleenkin työläiskirjallisuutta parhaimmillaan”
Työväen puhallinorkesteri on virittänyt soittimensa. Juhlapuhuja ja lausuntaesityksen pitäjä ovat avanneet äänensä. Ansiomerkkitoimikunta on tehnyt päätöksensä. Aloitetaan siis tilaisuus: Hyvät naiset ja herrat, tervetuloa Kirjavisa 25 -vuoden päätapahtumaan.
Visakonkari Juhani Niemi saa pitää juhlagaalan ensimmäisen lausuntaesityksen.
”Kaukaa ei tarvinnut edes etsiä, kun jo kädessä oli kolmen teoksen yhteisnide, nimittäin Toivo Pekkasen ’Tehtaan varjossa’, ’Musta hurmio’ ja ’Mies ja punapartaiset herrat’. Sitaatti löytyy Pekkasen läpimurtoromaanista Tehtaan varjossa. Kirja on osittain elämäkerrallinen kuvaus työläispojan, Samuel Oinon, nuoruudesta ja kehitysvuosista. Tehtaan varjossa on hyvä ja lukemisen arvoinen kirja, kasvutarina sinänsä ei vanhene koskaan, tapahtumat ja miljööt vain vaihtuvat. Todennäköisesti Pekkasen lukuinnon seurauksena Oinon parhaiden kavereiden nimet olivat Frans ja Eemil.
Pekkanen loi työläisnäkökulmasta teoksissaan terävää ja inhimillisen lämmintä kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta. Hän nousi satamatyöläisestä ja sepästä suomalaisen kirjallisuuden kärkeen ja akateemikoksi asti. Pekkasen opinnot käsittivät kansakoulun ja ammattikoulun, mutta sen vastapainoksi hän luki paljon. Koko elämän kestävää itsensä kehittämistä ja opiskelua. Vaikeuksista huolimatta.”
Kokeneinta kaartia on myös seuraava puhuja, Sirpa Taskinen.
”Tehtaan varjossa (1932) on tietysti niitä klassikoita, joiden ensimmäinen lause pitäisi osata ulkoa. Tässä tapauksessa prologi mutkistaa hieman tilannetta, koska siinä määritellään kirjan tapahtuma-aika: kesä 1918. Paikkana on Kotka, jonka halki vihjeessä mainittu katu edelleenkin vie. Nuori työläispoika Samuel Oino aikoo kasvattaa itsestään ihmisen’ ja tutustuu kirjojen maailmaan. Kirjaa pidetään osittain omaelämäkerrallisena.
Toivo Pekkanen (1902–1957) oli ensimmäinen työläiskirjailija, joka hyväksyttiin yli luokkarajojen. Matti Kurjensaari arvelee, että tämän syynä oli osittain se, että hän sopeutui maltillisesti vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Mutta olihan hänellä myös painavaa sanot\htavaa.”
Seuraavaksi vuoroon tämän vuosituhannen visa-ahkeroitsijoihin kuuluva Pertti Vuorela.
”Asuin aikoinani Kotkassa, jossa akateemikko Toivo Pekkasen muistoa vaalitaan edelleen monin tavoin. Pääkirjastossa on kirjailijan nurkkaus, jonne on tuotu hänen kotoaan esineistöä. Arvo Siikamäen tekemä muistomerkki ’Tahdon voimaa’ löytyy Kotkansaaren Kirkkopuistosta. Kirjailijan mukaan on nimetty myös koulu ja puisto.
Tehtaan varjossa on edelleen työläiskirjallisuutta parhaimmillaan. Vanhahtavasta kielestä huolimatta teksti kertoo realistisesti 1930-luvun alun tehdaskaupungin työläisistä ja heidän arjesta.”
”Hämmästyin tekstin selkeyttä”
Raila Rinne muistelee ammoisia tv-hetkiä.
”Tutustuin Pekkaseen ja Oinoon kauan sitten, kun mustavalkoinen tv-elokuva Tehtaan varjossa sai jopa vanhempani seuraamaan sitä vakavina. Yleensä heillä oli iltaisinkin paljon maatilan askareita, mutta jokin tässä Rauni Mollbergin 1969 ohjaamassa elokuvassa heitä kosketti. Toki se kiinnosti itseänikin, maalaiskylässä yksinäisyyttä potenutta teinityttöä. Muistan silloin myös lukeneeni kirjan – samaa hotkimisvauhtia kuin kymmeniä muitakin.
Kun Kirjavisan haastamana nyt lainasin kirjan Helsingin pääkirjastosta, sain käsiini pehmeäksi selatun ja paljon alleviivaillun varastokappaleen, joka on 9. painos vuodelta 1963. – – –
Hämmästyin tekstin selkeyttä ja raikkautta vielä nyt, kun sen kirjoittamisesta kohta on kulunut jo 90 vuotta. Herkästi ja tarkasti Pekkanen kuvailee nuoren ihmisen hapuilua, etsintää ja mielialojen vaihtelua. Uskoisin nuoren lukijan nykyäänkin paljolti samastuvan Samueliin, vaikka hänelle on toki helpompaa sekä löytää tietoa että ilmaista tunteitaan.”
Ilpo Pietiläkin muistaa kirjan jo 1960-luvulta kouluvuosiltaan.
”Toivo Pekkanen itse kertoo kuolinvuotenaan 1957 julkaistussa Uuden Suomen haastattelussaan omasta kirjailijan tehtävästään seuraavin sanoin: ’Minua ei ole kiinnostanut halu tuottaa lukijoille pelkkää henkistä nautintoa, minua on kannustanut pyrkimys saada heidät ikään kuin hetkeksi pysähtymään jonkin sellaisen kohtalon tai yhteiskunnallisen probleeman eteen, jota olen pitänyt tärkeänä, katselemaan sitä kuin uudelta näkökulmalta, miettimään sen syvintä ongelmaa.’”
Tuulikki Lepomäki-Lahtisella on teoksesta poikkeuksellinen muisto.
”Tähän Tehtaan varjossa kirjaan liittyy meidän perheessämme tarina, joka tulee mieleen aina näin kirjamessujen aikaan. Meillä on kirjahyllyssä mieheni kotkalaisen kodin perintönä seisemänosainen kirjasarja ’Toivo Pekkasen teokset’, muistopainos vuodelta 1957. Siitä puuttui kuitenkin yksi kirja, joka oli perheen toisen koululaisen mukana kulkeutunut Kotkan lyseoon noin viisikymmentä vuotta sitten ja jäänyt sille tielle.
Muutama vuosi sitten olimme mieheni kanssa Helsingin kirjamessujen antikvaarisella osastolla. Siellä eräs kotkalainen näytteilleasettaja viimeisteli juuri hyllyään ja mikä sieltä löytyikään, Pekkasen teosten kyseisen painoksen osa kaksi. Muita osia ei ollut myynnissä. Emme muistaneet, mikä osa meiltä puuttui, mutta kun hinta oli vain muutaman euron, niin päätimme ostaa sen.
Sitten kotiin ja jännityksellä kirjahyllyn luo ja se oli juuri se puuttuva osa! Olisi hauska tietää, oliko se peräti se sama kirja, joka Kotkan lyseoon katosi. Jos se oli sama kirja, niin toivoisi, että se osaisi kertoa, missä se on viettänyt lähes viisikymmentä vuotta.”
Pekkanen, Lipponen ja Sorsa
Eero Reijonen kirjoittaa juhlan kunniaksi ennätyspitkän vastauksen, tässä valittuja paloja.
”Pikainen Toivo Pekkas -gallup nuorisopainotteisissa synttärikemuissa osoitti puhdasta nollaa. Vaihtarina annettu Linnan Väpi oli useimmille tuttu. Tuoreen leffan takia kai. No, ei tässä tietovajeessa ollut mitään ihmeellistä, sillä meillä 1960-luvun koulussa ei kukaan, ei edes se perinteinen eturiviin istutettu toivoton jäynämaakari, välttynyt törmäämästä Toivo Pekkaseen. Tarjolla oli Lapsuuteni tai Tehtaan varjossa, minulle osuivat molemmat.
Ei se pakkopulla suoraan sanottuna juuri kenellekään, ei tällekään nöösipojalle, maistunut. No, Iso Kivikin saatiin Torkkelinmäen kivikolossin pakkoluennassa kutistumaan silmissä pelkäksi stemuksi… Vänrikki Stoolista pidin, siis jo 15-vuotisna (salaa).
Jos ihan luterilaisen rehellisiä ollaan, niin renttuileva työläiskirjailija Hannu Salama se houkutteli tulevan visailijan aikanaan Pekkasta lukemaan. Harri Salminen, Salaman alter ego, laittoi Sepänsälliä ’Ollissa ja Orvokissa’ kunnolla ruotuun; nuoren Toivon ansaittu kiukku ja kauna olisi Pispalan miehen mielestä pitänyt kohdistaa yhteiskunnallisemmin kuin mitä Pekkanen teki. No, Hannu Salama, Itäkeskuksen asukiksi nyt viimein päässyt, arvostaa kuitenkin Pekkasta omaleimaisena pioneerina, ja hän itse hoitaa sen kiukkupuolen – ainakin vuoteen 2018 asti – vielä vanhoilla päivilläänkin ja vielä ihan omasta sapesta voimansa saavalla kaunakoneella. ’Itseoppineet ovat oppineita, kaikki muut ovat opetettuja.’ Kai se lause Salamaankin suurin piirtein istuu. Mietteen sorvanneen Erno Paasilinnan uran se kattaa kuta kuinkin ja Toivo Pekkaseen lause sopii täydellisesti.
Tehtaan varjossa vierailin nyt jälleen, kun juhlavisa niin edellytti, noin kahden kymmenen vuoden tauon jälkeen. No, myönnetään, kyllähän tämä Kotkan työkaluviilaja aina uusintatyöstämisellä paremmalta tuntuu. Vanhempi visakallo osaa erottaa jo yksityiskohtiakin,esimerkiksi nähdä Samuel Oinon takaa muitakin henkilöitä…. Niin kuin Toivo Pekkasen koko kirjailijauran ihannehahmon, Helmisen. Aatteellinen ja oikeamielinen Helminen, ykkösketjun demari, jolle kävi niin kuin kaimalleen Raipelle Tampereen Ilveksessä- ei ollut lopulta ketään kelle syöttää.
Juhlapäivä pisti visakallon miettimään Pekkasen ja kotoisan demaripuolueen suhdetta vähän tarkemmin. Visakallo vetäisee, näin juhlan kunniaksi, arvion siitä, minkä takia muutamat suuret demarivaikuttajat Pekkasta arvostivat. Johtavista demareista Kalevi Sorsa kuului Toivo Pekkasen ihailijoihin ja Paavo Lipponen on sitä edelleenkin.
Sorsa vieraantui visakirjailijasta vuosikausiksi, mutta Pekkasen aivoinfarktin jälkeiset modernistiset teokset, mm. ” Mies ja punapartaiset herrat” sekä ” Lähtö matkalle”, miellyttivät leveäkrakaista piippumiestä, kuten myös jopa modernismin kauhukakara Pentti Saarikoskea…Sorsa oli 50-luvulla todella ajan hermolla, koska ’kuolleista nousseen’ Pekkasen lisäksi hän oli ensimmäinen toimittaja, joka haastatteli Väinö Linnaa, heti ”Tuntemattoman” ilmestyttyä. Siitähän tuli megahitti yhdessä aamupäivässä. Kalevi Sorsa oli itsekin taitelija luonnoltaan, kai elämänsä loppuun asti. Hän mittasi Pekkasta ensisijaisesti kollegana. Tehtaan varjossa oli Sorsan Kalestakin mestariteos, mutta sen jälkeen ei tosiaan pariin kymmeneen vuoteen taiteilijalta tullut mitään kiinnostavaa. Kunnes ihan äkisti ilmestyy, kuin kumpujen yöstä, modernisti Pekkanen. Kertaalleen haudattu, ainoa vanhan, pystyyn kuolleen ikäluokan taiteilija, jota modernistitkin todella arvostivat. ’Vahinkomodernistiksi’ Hesarin arvostelija Matti Mäkeläkin Pekkasta nimittää. Kyllä Sorsa taiteellisuutensa keskellä realismin tajusi.
Kalevi Sorsa se myös laittoi liikkeelle maailmaan parhaan Pekkas-kielikuvan. Kale ennusti nuorena kirjallisuusmiehenä: ’Kun tehtaan piiput kaatuvat, niin ne jotka ovat sitoneet itsensä niihin kiinni, kaatuvat mukana.’ Pekkanen ei sitonut, eikä Sorsakaan… ja hyvin pysyivät toverit pystyssä. Tuskin Sorsakaan olisi muuten jaksanut yli toista vuosikymmentä pääministerinä. Tänä aikana kehitettiin Härmässä peruskoulu ja päivähoito ja laadittiin kansanterveyslaki. Tämä nykyinen insinööri on ollut vallassa vain pari vuotta ja rapiat, mutta se on onnistunut jo pahasti vaurioittamaan perustuksia. Suomalaisia ollaan hyvää kyytiä jakamassa taas hyväosaisiin ja vähäosaisiin. Toivo Pekkasen nuoruutta voi kohtapuoleen ymmärtää astumalla ovesta ulos kadulle. Onneksi joukkoviestintä on tehostunut, Suomessahan se on maailman riippumattominta mediaympäristö…
Perskeles, muistelen, että Kalevi Sorsa tienasi opiskelurahojaan Työväen Sanomalehtien Tietotoimistossa. Herravarjele, onko meidän aikanamme ollut olemassa jotain niin kummallista?! Nythän meillä ei ole täyspäiväistä työväkeä ja Sanomalehdetkin ovat saattohoidossa. Eikä pätkätyöläinen kai muuta kaipaakaan kuin pätkälehteä, viikonloppuluettavaa.
Sitten on vielä Paavo Lipponen, Kuopion leveäharteinen voimakauhoja, vesipallossakin. Jo Paavon omien lausuntojenkin perusteella voi kuvitella, että Lipponen näkee Pekkasessa myös omaa arvomaailmaansa edustavan, suorasanaisen ja harkitsevan totuudenpuhujan, kaltaisensa erakkomaisen pohdiskelijan, vaikka Moosekseksi haukuttaisiinkin. Tarvittaessa myös omien puoluetoverienkin pinnaa ja ideologisia rajoja kokeilevan, jopa ylittävän vääntäjän.
Politiikoistamme Paavo Lipponen on visakallon arvioissa eniten Pekkasmainen. ’Hiki tulee herraksi opetellessa’ kirjoittaa akatemiakäsittelyyn ja frakkiin hankalasti mahtuva Pekkanen Ester Kaukoselle, uskolliselle ja viattomalle muusalleen. Paavo Lipponenkin tunsi tarinan ja ainakin frakin osalta samaistui siihen täysin.
Lipponen arvostaa Pekkasta myös urheilutoverina. No, ei se boxarin urheilu-ura hääppöinen ollut, toisin kuin Toivon veli Kallella, Suomen uimahyppy-valiolla. Pari matsia muistaa Pekkas-Akatemia rehtori Matti Mäkeläkin. Toisesta Toivo ajettiin ingomaisesti ulos kehästä passiivisuuden tähden ja toisesta taiteilija kannettiin kehästä tyrmättynä. Minusta tämä jotenkin sopii Toivo Pekkasen cv:hen. Tarina tosin jatkuisi niin, että kolmannessa matsissa Topi helvetin moisella sisullaan tyylitteli ylivoimaisen pistevoiton.”
”Uuden lukemisen se ansaitsee”
Orvo Vitikainen kelailee aiempaa Pekkas-visaa.
”En muista vastanneeni vuoden 1997 samaa teosta koskeneeseen visaan, joten tässä: Toivo Pekkanen, Tehtaan varjossa. Muistamattomuutta kiusallisemmaksi kasvoi kirjaa nyt selaillessani epävarmuus siitä, olinko sitä lukenut lainkaan. Samuel Oinon tunnistin kyllä kirjailijan toisena minänä, mutta romaanin kehityskertomuksen ja yhteiskunnallisen pohdiskelun yksityiskohdat eivät herättäneet muistikuvia. Olisinko vain nähnyt Rauni Mollbergin neliosaisen televisioelokuvan vuodelta 1969, vai ’lukenut’ kirjan aikoinaan juonihakuisesti, pohdiskelevien osuuksien yli hyppien? Niin tai näin, uuden lukemisen se nyt ansaitsee!”
Loppuun vielä Veli-Pekka Salmisen mukava muistelo kuluneilta vuosilta.
”Debytoin Kirjavisassa aika tarkalleen silloin, kun visa oli nelivuotias. Olin (tavallaan) mukana myös helmikuussa 1977, jolloin Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa oli edellisen kerran framilla. Siellä vastailivat mm. Irmeli Panhelainen ja Veikko Huuska. Sulo A. Savo esitti, että visassa pitäisi keskittyä pelkästään työväenkirjallisuuteen. Etanapostin lisäksi oli visaan näköjään mahdollista osallistua tuolloin faksilla.
Vartti vuosisadasta tulee nyt täyteen, joten mielinpä ottaa esiin joitakin kulttuurihistoriallisia näkökohtia. 1990-luvulla muistan kertaalleen noutaneeni konkreettisen palkintopullon lehden toimituksesta Paasivuorenkadulta. Ei kuitenkaan varmaan käynyt kontoon, että pitkämatkalaistenkin olisi pitänyt tehdä niin? Putelin minulle ojentaessaan toimituspäällikkö melkein anteeksi pyydellen lausui arvionsa, ’kyllä sen pitäisi olla ihan kelvollista viiniä’. Olihan se! – – –
Käsittääkseni visassa ei ole vielä esiintynyt kirjailijaa, joka olisi syntynyt 1992 jälkeen. Tuokin vielä nähtäneen. Lähellä käytiin äskettäin: Pajtim Statovicin syntymävuosi on 1990.
Lopuksi haluan lähettää sinnikkäälle ja kekseliäälle visaisännälle onnittelut vuosikymmenten viikottaisista kulttuuriteoista!”
Kiitos VPS… ei, kun Puna-Mustat… ei, kun jaksamisesta seurassamme. Ja kiitos myös viikon muut oikein vastanneet, Vesa Kautto, Unto Vesa, Ossi Lehtiö, Jouko Grönholm, Matti Kärkkäinen. Ja kiitos aktiivisuudesta Matti J. Laine, vaikka veikkaus Kalle Päätalosta meni ohi. Kiitos myös Pekkasensa tunnistaneelle Tapani Suomiselle.
Ja kiitos kaikille teille sadoille vastaajille, jotka visaan ovat ottaneet osaa vuosien varrella… Nythän tämä menee ihan Oscar-kiittelyksi, joten stop! Viikon varsinainen palkinto Eero Reijoselle ja juhlaviikon erityispalkinnot arvottuna Unto Vesalle ja Orvo Vitikaiselle sekä visan elämäntyöpalkinto (taas se Oscar-gaala: Academy Honorary Award!) Suomiselle – kirjoja kullekin. (rb)
Viikon 45 sitaatti *
Keskelle yhä vain syvenevää kaamosta tulee välkähdys keväästä. Tosin tämä kevätruno ei ole kaikkein valoisin ja toiveikkain, mutta kaunis kuin mikä. Niin kuin rakastetun runoilijan liian suppeaksi jäänyt koko tuotanto. Tämän asteriskitehtävän kirjailija esiintyi visassa ensi kerran 21 vuotta sitten.
Siis kuka, mistä kokelmasta runo? Vastaukset viimeistään 14.11. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Yhdelle palkinto.
”Kaikki pilvilinnani ovat lumen lailla sulaneet,
kaikki unelmani ovat veden lailla valuneet pois,
ja kaikesta siitä, mitä rakastin, on jäljellä ainoastaan
sininen taivas ja muutamia kalpeita tähtiä.
Tuuli liikkuu hiljaa puiden lomassa.
Tyhjyys lepää. Vesi on vaiti.
Vanha kuusi valvoo ja muistelee
valkoista pilveä, jota se on suudellut unessa.”
A
Aaltonen, Hilja FIN
Aaltonen, Remu FIN
Aapeli (Simo Puupponen) FIN
Acerbi, Giuseppe ITA
Achebe, Chinua NIG
Adams, Douglas GBR
Adams, Richard GBR
Agricola, Mikael FIN
Ahlqvist, August FIN
Aho, Hannu FIN
Aho, Juhani FIN
Ahokainen, Ester FIN
Ahti, Risto FIN
Aisopos GRE
Akvinolainen, Tuomas ITA
Ala-Harja, Riikka FIN
Alakoski, Susanna SWE
Alanko, Ismo FIN
Alberoni, Francesco ITA
Aldridge, James AUS
Alho, Olli FIN
Allen, Woody USA
Allende, Isabel CHI
Almodovar, Pedro ESP
Alopaeus, Marianne FIN
Almqvist, C.J.L. SWE
Amis, Kingsley GBR
Anderson, Sherwood USA
Andersson, Claes FIN
Andersson, Dan SWE
Andric, Ivo JUG
Angel Asturias, Miguel GUA
Anhava, Helena FIN
Anhava, Tuomas FIN
Arijoutsi (Heikki Marttila) FIN
Aronpuro, Kari FIN
Arrabal, Fernando ESP
Asimov, Isaac USA
Asp, Isa FIN
Aunta, Heikki FIN
Atwood, Margaret CAN
Aumasto, Marjaana FIN
Austen, Jane GBR
Auster, Paul USA
Autio, Orvokki FIN
B
Bach, Richard USA
Bagh, Peter von FIN
Baldwin, James** USA
Ballard, J.G. GBR
Balzac, Honore de FRA
Barnes, Julian GBR
Barrie, J.M.V GBR
Bassani, Giorgio ITA
Baudelaire, Charles FRA
Beckett, Samuel IRE
Bellman, Carl Michael SWE
Ben Jelloun, Tahar MAR
Bergman, Ingmar SWE
Bergroth, Kersti SWE
Bernanos, Georges FRA
Bernstein, Carl*** (&Woodward, Bob) USA
Bisquit (Seppo Ahti) FIN
Blixen, Karen DEN
Bloch, Robert USA
Blyton, Enid GBR
Boccaccio, Giovanni ITA
Borchert, Wolfgang GER
Borges, Jorge Luis
Bowles, Jane USA
Boyd, William GBR
Brecht, Bertolt GER
Brink, André RSA
Brontë, Charlotte GBR
Brontë, Emily GBR
Brookner, Anita, GBR
Brown, Christy IRE
Bruun, Staffan FIN
Bukowski, Charles USA
Bulgakov, Mihail RUS
Burgess, Anthony GBR
Burnett, F. H. GBR
Burroughs, William S. USA
Böll, Heinrich GER
C
Cain, James M. USA
Cajancer, Paavo FIN
Calvino, Italo ITA
Cameron, Peterr USA
Camus, Albert FRA
Canetti, Elias GBR
Canth, Minna FIN
Capek, Karel CZE
Capote, Truman USA
Carlson, Kristina FIN
Carpelan, Bo FIN
Carroll, Lewis GBR
Carvalho-Neto, Paulo BRA
Celine, Louis-Ferdinand FRA
Cellini, Benvenuto ITA
Chandler, Raymond USA
Chaplin, Charles USA
Charriere, Henri FRA
Chatwin, Bruce GBR
Christie, Agatha GBR
Churchill, Winston
Cocteau, Jean FRA
Coelho, Paulo GBR
Coetzee, J.M. RSA
Colliander, Tito FIN
Collodi, Carlo ITA
Conrad, Joseph GBR
Conroy, Pat USA
Cooper, James Fenimore USA
Craven, Margaret USA
Cunningham, Michael USA
D
Dahl, Roald USA
Dahlgren, Eva SWE
Dali, Salvador ESP
Darwin, Charles GBR
Daudet, Alphonse FRA
Davies, Robertson CAN
Defoe, Daniel GBR
Delblanc, Sven SWE
DeLillo, Don USA
Dickens, Charles GBR
Dickey, James USA
Diderot, Denis FRA
Diktonius, Elmer FIN
Doctorow, E.L. USA
Donleavy, J.P. IRE
Donner, Jörn FIN
Donoso, Jose CHI
Dostojevski, Fedor RUS
Doyle, Arthur Conan GBR
Dumell, Matts FIN
Durrell, Lawrence GBR
Duras, Marguerite FRA
Dylan, Bob USA
Dürrenmatt, Friedrich SWI
Döblin, Alfred GER
Dörrie, Doris GER
E
Eco, Umberto ITA
Ehrenburg, Ilja RUS
Ekelöf, Gunnar SWE
Ekman, Kerstin SWE
Ellroy, James USA
Eloy Martinez, Tomas ARG
El Saadawi, Nawal EGY
Ende, Michael GER
Enquist, Per-Olov SWE
Enqvist, Kari FIN
Erkko, J.H. FIN
Etto, Jorma FIN
F
Fagerholm, Monika FIN
Faldebakken, Knut NOR
Faulkner, William USA
Fellini, Federico ITA
Fitzgerald, F. Scott USA
Finne, Jalmari FIN
Flaubert, Gustave FRA
Fleming, Ian GBR
Ford, Richard USA
Forster, E.M. GBR
Fowles, John GBR
France, Anatole FRA
Fredriksson, Marianne SWE
Fried, Anne FIN
Fuentes, Carlos MEX
Fuller, Samuel USA
Färding, Leif FIN
G
Galsworthy, John GBR
Ganivet, Angel ESP
Garcia Marquez, Gabriel COL
Gardell, Jonas SWE
Garreta, Anne FRA
Genet, Jean FRA
Gide, André FRA
Gogol, Nikolai RUS
Golding, William GBR
Gontsharov, Ivan RUS
Gordimer, Nadine RSA
Gorki, Maxim RUS
Gottlund, K.A. FIN
Gotus, Olaus Magnus SWE
Grass, Günter GER
Graves, Robert GBR
Greene, Graham GBR
Grossman, David ISR
Grossman, Vasili RUS
Guillou, Jan SWE
H
Haakana, Veikko FIN
Haanpää, Pentti FIN
Haavikko, Paavo FIN
Haavio, Jaakko FIN
Haley, Alex USA
Hammett, Dashiell USA
Handke, Peter GER
Hardwick, Neil FIN
Hardy, Thomas GBR
Harms, Daniil RUS
Harris, Joanne GBR
Harrison, Jim USA
Hasek, Jaroslav CZE
Hassi, Satu FIN
Hassinen, Pirjo FIN
Haukio, Jenni FIN
Heinimäki, Jaakko FIN
Heilala, Eeva FIN
Helismaa, Reino FIN
Hellaakoski, Aaro FIN
Helleman, Jarl FIN
Heller, Joseph USA
Hemingway, Ernest USA
Heporauta, Elsa FIN
Hietamies, Heikki FIN
Hietamies, Laila FIN
Higgins, Aidan IRE
Highsmith, Patricia USA
Hijuelos, Oscar USA
Hikmet, Nazim TUR
Hinton, S. E.
Hirvilammi, Teemu FIN
Hirvonen, Elina FIN
Hitler, Adolf GER
Hoeg, Peter DEN
Hoffmann, E. T. A. GER
Holappa, Pentti FIN
Hollo, J.A FIN
Holm, Carl Johan SWE
Holmberg, Kalle FIN
Homeros GRE
Hornby, Nick GBR
Hotakainen, Kari * FIN
Hrabal, Bohumil CZE
Hugo, Victor FRA
Huldén, Lars FIN
Huovi, Hannele FIN
Huovinen, Veikko FIN
Hurme, Juha FIN
Huuskonen, Taisto FIN
Huxley, Aldous GBR
Hyry, Antti FIN
Hämäläinen, Helvi FIN
Hämäläinen, Simo FIN
Hänninen, Anne FIN
I
Idström, Annika FIN
Ilf, Ilja*** (&Petrov, Jevgeni) RUS
Inkala, Jouni FIN
Inoue, Yasushi JAP
Into, Markku FIN
Irving, John USA
Irving, Washington USA
Isherwood, Christopher USA
Issakainen, Sakari FIN
Istanmäki, Sisko FIN
Itkonen, Juha FIN
Itkonen, Jukka FIN
Ivalo, Santeri FIN
J
Jackson, Charles R. USA
Jahvetti (Yrjö Kilpeläinen) FIN
Jalava, Antti FIN
Jalonen, Olli FIN
Jalonen, Riitta FIN
James, Henry GBR
Jansson, Lars FIN
Jansson, Tove FIN
Jersild, P.C. SWE
Jevtushenko, Jevgeni RUS
Joensuu, Matti Yrjänä FIN
Joenpelto, Eeva FIN
Joenpolvi, Martti FIN
Johnson, Eyvind SWE
Jokinen, Seppo FIN
Jotuni, Maria FIN
Joyce, James IRE
Joszef, Attila HUN
Juvonen, Helvi FIN
Jylhä, Yrjö FIN
Järnefelt, Arvid FIN
Järvelä. Jari FIN
Järviluoma, Artturi FIN’
Jääskeläinen, Markus FIN
K
Kaatra, Kössi FIN
Kafka, Franz CZE
Kaila, Tiina FIN
Kaipainen, Anu FIN
Kajava, Viljo FIN
Kallas. Aino FIN
Kaplinski, Jaan EST
Karhumäki, Urho FIN
Karjalainen, Elina FIN
Kassila, Matti FIN
Katajavuori, Riina FIN
Katz, Daniel FIN
Kaukonen, Tauno FIN
Kauppinen, Heikki FIN
Kauranen, Anja * FIN
Kazantsakis, Nikos GRE
Kehlmann, Daniel GER
Kejonen, Pekka FIN
Kekkonen, Sylvi FIN
Kekkonen, Urho FIN
Kellberg, Aarno FIN
Kertész, Imre HUN
Kesey, Ken USA
Kianto, Ilmari FIN
Kihlman, Christer FIN
Kilpi, Eeva FIN
Kilpi, Volter FIN
Kipling, Rudyard GBR
Kirstinä, Väinö FIN
Kivi, Aleksis FIN
Kivikk’aho, Eila FIN
Kivikas, Albert EST
Kivimaa, Arvi FIN
Knausgård, Karl Ove NOR
Knight, Eric USA
Knutsson, Gösta SWE
Kohout, Pavel CZE
Koivisto, Sesse FIN
Koivukari, Tapio FIN
Kojo, Viljo FIN
Konkka, Anita FIN
Konrad, György HUN
Kontio, Kari*** (&Nevanlinna, Tuomas) FIN
Kontio, Tomi FIN
Koraani
Korhonen, Riku FIN
Korpela, Jorma FIN
Koskela, Unto FIN
Koskenniemi, V.A. FIN
Kozinski, Jerzy USA
Kramsu, Kaarlo FIN
Krohn, Leena FIN
Krohn, Sven FIN
Kross, Jaan EST
Kundera, Milan CZE
Kunnas, Kirsi FIN
Kupiainen, Unto FIN
Kuprin, Aleksandr RUS
Kureishi, Hanif GBR
Kurjensaari, Matti FIN
Kylliäinen, Antti FIN
Kylätasku, Jussi FIN
Kyrö, Tuomas FIN
Kähkönen, Sirpa FIN
Känkänen, Juhani FIN
Kästner, Erich GER
L
Laakso. Toivo FIN
La Bruyére, Jean de FRA
Laclos, Choderlos de FRA
Lagerlöf, Selma SWE
Lagerqvist, Per SWE
Lahtela, Markku FIN
Laine, Jarkko FIN
Laine, Sirkka FIN
Lampedusa, Giovanni FIN
Lardot, Raisa FIN
Larin-Kyösti (Kyösti Larsson) FIN
Lander, Leena FIN
Larni, Martti FIN
Lassila, Maiju FIN
Laukkarinen, Liisa FIN
Lawrence, D.H. GBR
Laxness, Halldor ICE
Lee, Harper USA
Lehtinen, Lasse FIN
Lehtinen, Torsti FIN
Lehtola, Erkka FIN
Lehtola, Jyrki FIN
Lehtolainen, Leena FIN
Lehtonen, Joel FIN
Lehväslaiho, Reino FIN
Leikola, Anto FIN
Leino, Eino FIN
Leinonen, Maaria FIN
Leonard, Elmore USA
Lepokorpi, Erkki FIN
Leppänen, Glory FIN
Lermontov, Mihail RUS
Leskinen, Juice** FIN
Lessing, Doris GBR
Levi, Primo ITA
Levola, Kari FIN
Lewis, C.S. GBR
Lewis, Sinclair USA
Lidman, Sara SWE
Liehu, Rakel FIN
Liksom, Rosa FIN
Lindgren, Astrid SWE
Lindsten, Leo FIN
Lin Jutang CHN
Linkola, Pentti FIN
Linna Väinö FIN
Linnankoski, Johannes FIN
Lodge, David GBR
Loe, Erlend NOR
Lo-Johansson, Ivar SWE
London, Jack USA
Loos, Anita USA
Lundán, Reko FIN
Lundberg, Ulla-Lena FIN
Lönnrot, Elias FIN
Löytty, Jaakko FIN
M
Macchiavelli, Niccolo ITA
Mahfouz, Naguib EGY
Mailer, Norman USA
Makine, Andreï FRA
Malamud, Bernard USA
Mallet-Joris, Francoise FRA
Mandelstam, Osip RUS
Mankell, Henning SWE
Mann, Thomas GER
Manner, Eeva-Liisa FIN
Mannerkorpi, Juho FIN
Manninen, Otto FIN
Mao Tse-Tung CHN
Martel, Yann CAN
Martinson, Harry SWE
Marttila, Satu FIN
Masters, Edgar Lee USA
Mattson, Gunnar FIN
Maupassant, Guy de FRA
Mauriac, Francois FRA
Maurier, Daphne du GBR
McEwan, Ian GBR
McCarthy, Cormac USA
Melleri, Arto * FIN
Melville, Herman USA
Merenmaa, Martti FIN
Meri, Veijo FIN
Meriluoto, Aila FIN
Merimée, Prosper FRA
Mikkola, Marja-Liisa FIN
Miljoona, Pelle FIN
Miller, Henry USA
Milne, A.A. GBR
Milosz, Czeslaw POL
Moliere (Poquelin, Jean-Baptiste) FRA
Montaigne, Michel de FRA
Montsarrat, Nicholas GBR
Morante, Elsa ITA
Moravia, Alberto ITA
Morrison, Toni USA
Mukka, Timo K.** FIN
Munoz Molina, Antonio ESP
Munthe, Axel, FRA
Munro, Alice CAN
Murakami, Haruki JAP
Murdoch, Iris GBR
Musil, Robert AUT
Musset, Alfred de FRA
Mustapää, P. FIN
Mykle, Agnar NOR
Münchhausen, Paroni von GER
Munthe, Axel SWE
Murakami, Haruki JAP
Mäkelä, Hannu FIN
Mäkelä, Matti FIN
Mäki, Reijo FIN
Mäkinen, Kari FIN
Mörö, Mari FIN
N
Nabokov, Vladimir USA
Naylor, Gloria USA
Neruda, Pablo CHI
Nesbö, Jo NOR
Nicolson, Nigel GBR
Niemi, Mikael SWE
Nieminen, Kai FIN
Nieminen, Pertti FIN
Nietzsche, Friedrich GER
Nin, Anaïs FRA
Nooteboom, Cees HOL
Noponen, Alpo FIN
Nousiainen, Miika FIN
Novalis (Friedrich von Hardenberg) GER
Nummi, Lassi FIN
Nykänen, Harri** FIN
O
Ojaharju, Jorma FIN
Oksanen, Aulikki FIN
Oksanen, Sofi FIN
Olli (Nuorteva, Väinö) FIN
Olsson, Hagar FIN
Ondaatje, Michael CAN
Onerva, L. FIN
Origo (Lompolo, Jouni FIN
Otonkoski, Lauri FIN
Ovidius, Publius ITA
Oz, Amos ISR
P
Paasilinna, Arto FIN
Paasilinna, Erno FIN
Paavolainen, Olavi FIN
Pakkala, Teuvo FIN
Pakkanen, Jukka FIN
Pakkanen, Kaija FIN
Palmgren, Reidar FIN
Palmgren, Raoul FIN
Palo, Jorma FIN
Palo, Tauno FIN
Paloheimo, Eero FIN
Paloheimo, Matti FIN
Paloheimo, Oiva FIN
Palolampi, Erkki FIN
Paraske, Larin FIN
Parkkinen, Pekka FIN
Parland, Oscar FIN
Paronen, Samuli FIN
Parras, Tytti FIN
Parvela, Timo FIN
Pasolini, Pier-Paolo ITA
Pasternak, Boris RUS
Paton, Alan J. RSA
Pekkanen, Toivo * FIN
Pelevin, Viktor RUS
Peltola, Sirkku FIN
Peltonen, Juhani * FIN
Peltoniemi, Jusa FIN
Pennanen, Eila FIN
Pennanen, Jarno FIN
Perec, Georges FRA
Persson, Leif GW SWE
Petofi, Sandor HUN
Petrarca, Francesco ITA
Phillips, Jayne Anne USA
Pirandello, Luigi ITA
Pitkänen, Ilkka FIN
Pimenoff, Veronica FIN
Pimiä, Ilmari FIN
Plath, Sylvia USA
Platon GRE
Poe, Edgar Allan USA
Pohjanpää, Lauri FIN
Polameri, Veikko FIN
Polkunen, Mirjam FIN
Polttila, Brita FIN
Potter, Dennis GBR
Proulx, Annie USA
Proust, Marcel FRA
Puig, Manuel ARG
Pulkkinen, Matti FIN
Pulla, Armas J. FIN
Pursiainen, Terho FIN
Pusa, Timo FIN
Pushkin, Aleksandr RUS
Puzo, Mario USA
Pylkkönen, Maila FIN
Päivärinta, Pietari FIN
Pälsi, Sakari FIN
Päätalo, Kalle FIN
Q
Quasimodo, Salvatore ITA
R
Raamattu
Raittila, Anna-Maija
Raittila, Hannu
Rasa, Risto FIN
Rauhala, Niilo FIN
Reed, John USA
Rekola, Mirkka** FIN
Remarque, Erich Maria GER
Renoir, Jean FRA
Rey, Marcos BRA
Rhys, Jean DOM
Rielke, Rainer Maria GER
Rimbaud, Arthur FRA
Rinnekangas, Reijo FIN
Rintala, Paavo FIN
Ropponen, Markku FIN
Roth, Philip USA
Rotterdamilainen, Erasmus (HOL)
Roy, Arundhati IND
Runeberg, Fredrika FIN
Runeberg, Johan Ludvig FIN
Ruohonen, Laura FIN
Rushdie, Salman FIN
Ruusuvuori, Juha FIN
Ruuth, Alpo FIN
Rönkä, Matti FIN
Röyhkä, Kauko FIN
S
Saarikoski, Pentti FIN
Saaritsa, Pentti FIN
Saastamoinen, Tyyne FIN
Sagan, Francoise FRA
Saint-Exupery, Antoine de FRA
Saisio, Pirkko FIN
Salama, Hannu * FIN
Salakka, Hannu FIN
Salinger, J.D. USA
Salmén, Leif FIN
Salmi, Vexi FIN
Salminen, Hellevi FIN
Salminen, Johannes FIN
Salminen, Sally FIN
Salo, Arvo FIN
Salokannel, Anja FIN
Samooja, Anja FIN
Samprun, Jorge SPA
Sandemose, Aksel DEN
Sandburg, Carl USA
Sapfo GRE
Saramago, Jose POR
Sariola, Esa FIN
Sariola, Mauri FIN
Saroyan, William USA
Sarraute, Natalie FRA
Schier, Marjatta FIN
Schildt, Runar FIN
Schlink, Bernhard GER
Schmitt, Eric-Emanuel GER
Schoultz, Solveig von FIN
Schreck, Jyri FIN
Schulberg, Budd USA
Sebald, W.G.
Selby, Hubert USA
Selja, Sirkka FIN
Selmer-Geeth, H. FIN
Seppälä, Juha FIN
Seppänen, Unto FIN
Shakespeare, William GBR
Shelley, Mary GBR
Shephard, Sam USA
Siekkinen, Keijo FIN
Siekkinen, Raija FIN
Siikala, Helinä FIN
Siljo, Juhani FIN
Sillanpää, F.E. FIN
Simenon, Georges FRA
Simon, Claude FRA
Sinclair, Upton USA
Sinervo, Aira FIN
Sinervo, Elvi FIN
Singer, Isaac B. USA
Sipra (Maire Tolonen) FIN
Siri, Juha FIUN
Sirola, Harri FIN
Sjón (Sigurdsson, Sigurjon) ICE
Sjöwall, Maj ***(&Wahlöö, Per) SWE
Skiftesvik, Joni FIN
Skvorecky, Josef CZE
Solstad, Dag NOR
Solzenitshyn, Aleksandr RUS
Statovci, Patjem FIN
Stein, Gertrude USA
Steinbeck, John USA
Stenberg, Eira FIN
Stendhal FRA
Stenius, Yrsa FIN
Stevenson, Robert L. GBR
Stone, Irving USA
Stout, Rex USA
Strindberg, August SWE
Strugatski, Boris & Arkadi*** RUS
Styron, William
Suosalmi, Kerttu-Kaarina FIN
Syrjä, Juhani FIN
Säisä, Eino FIN
Södergran, Edith FIN
T
Tabermann, Tommy FIN
Tabucchi, Antonio ITA
Tacitus, Publius ITA
Talvi, Jussi FIN
Talvio, Maila FIN
Tamminen, Petri FIN
Tammsaare, A.H. EST
Tan, Amy USA
Tanizaki, Junichiro JAP
Tapio, Marko FIN
Tapper, Harri FIN
Tartt, Donna USA
Thackerey, William GBR
Theroux, Paul USA USA
Thompson, Hunter S. USA
Thoreau, Henry D. USA
Tiainen, Arja** FIN
Tiihonen, Ilpo FIN
Tikka, Eeva FIN
Tikkanen, Henrik FIN
Tikkanen, Märta FIN
Toibin, Colm IRE
Tolkien, J.R.R. GBR
Tolstoi, Leo RUS
Tournier, Michel FRA
Townsend, Sue GBR
Tranströmer, Tomas SWE
Traven, B. USA
Trumbo, Dalton USA
Tshehov, Anton RUS
Tunström, Göran SWE
Turgenjev, Ivan RUS
Turkka, Jouko FIN
Turkka, Sirkka ** FIN
Turtiainen, Arvo FIN
Turunen, Heikki FIN
Tuuri, Antti FIN
Tuulio, Tyyni FIN
Twain, Mark USA
Tynni, Aale FIN
U
Undset, Sigrid NOR
Updike, John USA
Uris, Leon USA
Uskela, Kaarlo FIN
Uurto, Iris FIN
V
Vala, Katri FIN
Valpas, Edvard FIN
Valtonen, Jussi FIN
Vammelvuo, Anja FIN
Vargas Llosa, Mario PER
Varis, Tuula-liina FIN
Vartio, Marja-Liisa FIN
Vartti, Riitta FIN
Venho, Johanna FIN
Verne, Jules FRA
Vieno, Jukka FIN
Viinikainen, Antero FIN
Viita, Lauri * FIN
Villa, Kyllikki FIN
Virtanen, Rauha S. FIN
Voltaire FRA
Vonnegut, Kurt USA
Vuorela, Einari FIN
Väisänen, Hannu FIN
W
Walker, Johnny (alias Haukinen, Pekka) FIN
Wallace, Lew USA
Wallin, G.A. FIN
Wallraff, Günther GER
Waltari, Mika FIN
Waltari, Satu FIN
Warburton, Thomas FIN
Waugh, Evelyn GBR
Weldon, Fay GBR
Welsh, Irvine GBR
West, Nathanael USA
Westerberg, Caj FIN
Westö, Kjell FIN
Wharton, Edith USA
Wharton, William USA
Whitman, Walt USA
Wiesel, Elie USA
Wilde, Oscar IRE
Wilder, Thornton USA
Winckelmann, Barbara FIN
Wodehouse, P. G. GBR
Wolf, Christa GER
Wolfe, Tom USA
Woolf, Virginia USA
Wordsworth, William GBR
Wright, Richard USA
Wuori, Matti FIN
Y
Yorcenar, Marguerite FRA
Ylikangas, Heikki FIN
Z
Zilliacus, Benedict FIN
Zola, Emile FRA
Å
Ågren Gösta FIN
Yhdellä tähdellä (*) merkityt nimet ovat vuoden 2017 aikana tarkoituksellisesti visassa toiseen kertaan esiintyneitä kirjailijoita.
**-merkityt ovat tahattomasti tuplattuja kirjailijoita.
***-merkityissä teoksella on ollut kaksi kirjoittajaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.