Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kiuru uudesta variantista: “Olemme lähempänä sitä uhkaa, että kiertääkö tämä rokotesuojaa” – Selviääkö Suomi joulusta ilman poikkeusoloja?

Lehtikuva
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).

Eteläisessä Afrikassa tavattu koronan uusi B11529-koronavariantti herättää huolta. Maailmanterveysjärjestö WHO:n kokouksen jälkeen on tänään luvassa lisää arvioita, siitä millainen uusi variantti on.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Esimerkiksi EU on jo suositellut lentoliikenteen pysäyttämistä eteläisestä Afrikasta. Eri maissa on jo ryhdytty toimiin.

Kuinka huolissaan Etelä-Afrikassa tavatusta uudesta koronavariantista pitää Suomessa olla, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.)?

– Varianteista pitää aina olla huolissaan. Siksi meillä on tiukka terveysturvallisuuskontrolli rajoilla. Sen takia myös itse lähden siitä, että terveysturvallisuustoimia rajoilla ei saa purkaa. Uusi virusmuunnos kertoo myös siitä, että emme me tee turhaa työtä tuolla rajoilla, vaan siellä suojellaan nimenomaan suomalaisten henkeä ja terveyttä.

Kiurun mukaan Etelä-Afrikan uudessa muunnoksessa on huolestuttava, mikäli se kiertäisi rokotussuojaa. Kiuru painottaa WHO:n olevan nyt asian vuoksi koolla.

– Olemme varmasti iltaan mennessä viisaampia ja sitten saamme tietää, kuinka vakavasti muunnoksesta on kysymys. Ensimmäistä kertaa nyt näiden virusmuunnosten historiassa nyt olemme lähempänä sitä uhkaa, että kiertääkö tämä rokotesuojaa. Toivon todella, että tänään vielä päädyttäisiin siihen, että näin ei olisi, Kiuru sanoo.

Kiurun tietojen mukaan Suomella ei ole suoria lentoja Etelä-Afrikkaan. Hän toteaa, että tärkeää on, että nyt pystytään nopeasti toimimaan niin, että suora yhteys Euroopan ja Etelä-Afrikan välillä jää pois. EU:n komissio on ryhtynyt asiassa toimiin.

Suomessa teho-osastojen tilanne näyttää erittäin vaikealta. Näyttää, että niihin tulee yhä enemmän ihmisiä. Onko mahdollista, että tässä päädytään poikkeusoloihin ja siihen, että terveydenhuollon työntekijöitä velvoitetaan valmiuslain nojalla töihin?

– Nyt pitää keskittyä tähän tilanteeseen. Olisi ikävää, jos jouduttaisiin poikkeusoloihin tilanteessa, että emme ole tehneet tarpeeksi. Siksi minusta ei pidä puhua hätäjarrusta tässä tilanteessa, vaan kannustaa nyt kaikkia alueellisia toimijoita siihen, että siellä on tarpeeksi rivakka eturintama, jossa aidosti epidemiatilanne saadaan hallintaan, Kiuru vastaa.

Jos hätäjarru otettaisiin käyttöön, valtioneuvoston asetuksella voitaisiin esimerkiksi säätää ajanjaksosta, jonka aikana tapahtumanjärjestäjä tai toiminnanharjoittaja ei voisi vapautua rajoituksista edes vaatimalla asiakkailta koronapassia. Esimerkiksi Ilta-Sanomat on artikkelissaan avannut hätäjarrua koskevaa muistiota.

Kiuru toteaa, että tänään jo 13 aluetta on koronan leviämisvaiheessa 21 alueesta.

– Joten tällä hetkellä meillä ei ole mitään positiivisia uutista jaettavana. Jos ei tätä tilannetta saada haltuun, silloin tietenkin ollaan yhä lähempänä sitä tilannetta, että syntyy hätäjarrun tarve ja hätäjarru pahimmillaan saattaa johtaa myös poikkeusolosuhteisiin. Mutta minä en lähde siitä, että ruvetaan spekuloimaan sillä. Se on aivan poikkeuksellinen järjestely ja nyt pitäisi pystyä tekemään alueellisesti näitä toimia. Hätäjarru on linjattu käytettäväksi, jos alueelliset toimet jäävät liian riittämättömästi tai niitä ei saada tarpeeksi laajalla voimalla käyttöön, Kiuru muistuttaa.

Kiuru sanoo, että tässä tilanteessa hallitus lähtee siitä yhteisenä rintamana, että tiistaina valtioneuvosto käsittelee neuvottelussaan niitä toimia, jotka tällä hetkellä ovat käytettävissä. Hän viittaa alueellisiin toimiin.

– Jos tahtotila on samanlainen vielä valtioneuvostossa tiistaina, uskon, että siltä pohjalta tulee kyllä erittäin vahva mandaatti kentälle toimia. Nyt ei ole aika vitkastella vaan ruveta siellä hommiin. Katsoisin erityisesti aluehallintoviraston tämänhetkisiä päätöksiä. Koko 58 pykälän voimalla pitäisi pystyä nyt erilaisten tapahtumien, yleisötilaisuuksien ja erityyppisten tilojen rajoitusten käyttöönottoon. Siellä on kyllä vielä valtuuksia käytettävissä, joten nyt pitäisi toimia. Tässä ei tarvita mitään muuta kuin tekoja.

Jouluna terveydenhuollonkin työntekijöiden pitäisi päästä lomille. Voidaanko joulusta selvitä ilman työvelvoitetta?

– Jouluna on se hankaluus, että meillä on aina paljon vähemmän väkeä, tavallisia pyhiäkin vähemmän. Tämä tietysti johtaa siihen, että resurssit ovat niukat. Jos samaan aikaan kuormitus on erittäin korkealla, se on vaikea yhtälö. Mutta meillä on vielä mahdollisuus tähän tilanteeseen vaikuttaa. Toimet, jotka nyt tehdään tämän viikon lopun ja alkuviikon aikana, tarkoittavat sitä, että ne näkyvät kolmen viikon päästä epidemian hoidossa. Joten ei tässä kovin montaa päivää nyt ole aikaa enää maata tämän asian päällä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE