– Esitys Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran lakkauttamisesta itsenäisenä virastona valmisteltiin nopeasti ja ilman vaikutusarvioita. Uusi asumisoikeusasuntojen rakentaminen on jo lopetettu, vaikka sitä selvittävä työryhmä päättää työnsä vasta vuoden vaihteessa, ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Pinja Perholehto kritisoi tiedotteessa.

– Vapaapudotus on aloitettu ilman, että hallituksella näyttää olevan edes mitään suunnitelmaa, hän kiteyttää.

Erityisen surulliseksi Perholehdon saa se, millä tavoin hallitus suhtautuu erityisryhmien, kuten vammaisten, ikäihmisten ja opiskelijoiden asumiseen.

Kansanedustajat muistuttavat, että kohtuuhintaista asumista tarjoava julkisin varoin tuettu ara-tuotanto lähes puolittuu ensi vuonna. He nostavat esiin, että Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsauksen mukaan hallitus oletti vapaarahoitteisen asuntorakentamisen paikkaavan julkisin varoin tuettua, mutta näin ei ole tapahtumassa.

– Hallituksen pitäisi korjata päätöksensä ja lisätä pikaisesti ara-valtuutta helpottaakseen sekä asuntoa tarvitsevien että rakennusalan tilannetta. Hallitus menetti jo edellisen tilaisuutensa estää rakennusalaa vajoamasta syvimpään kuoppaan koko euroalueella, mutta nyt se ehtisi halutessaan vielä toimia ajoissa. Tänä vuonna tuettua asuntotuotantoa taivuttiin lisäämään rakennusalan kriisin takia, mutta tätä linjaa pitäisi vielä jatkaa, Marko Asell sanoo tiedotteessa.

– Kun hallitus tekee ideologisia päätöksiä romuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja haluamalla jättää siitä jäljelle vain aivan välttämättömimmän osan, niin se ei tunnu ymmärtävän, ettei asuntotuotantoa voi jättää pääsääntöisesti markkinaehtoisen tuotannon varaan. Jos kohtuuhintaista asumista ei ole tarjolla, ei kallis asuminen ole monellekaan realistinen vaihtoehto, hän jatkaa.

Marko Asell, Johan Kvarnström ja Pinja Perholehto. (Kuvat: Jukka-Pekka Flander)

ASUNNOTTOMUUS koskettaa ympäristövaliokunnan demareiden mukaan uutta ryhmää eli matalapalkkaisia työssäkäyviä, joiden pitäisi sosiaaliturvaleikkausten vuoksi löytää edullisempi asunto. Niitä ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla. Kolmikko muistuttaa, että häätöjen määrä kasvanut vuoden ensimmäisellä puolella isoissa kaupungeissa jopa yli viidenneksellä.

Hallitusohjelmassa tavoitellaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista vuoteen 2027 mennessä. Johan Kvarnström sanoo hallituksen pyrkivän siihen kohdistamalla tuet ja toimenpiteet heikoimmassa asemassa oleviin, mutta toimillaan se on myös vaarassa ajaa yhä useampia suomalaisia asunnottomuuteen.

– On nurinkurista, että hallitus lisää omilla toimillaan asumisneuvonnan tarvetta, mutta suuntaa siihen ensi vuonnakin edelliseen hallitukseen verrattuna puolitetun määrärahan eli 2 miljoonaa euroa. Valtion asuntorahasto sulautetaan valtion budjettiin, jolloin sen kohtuuhintaisen asumisen takaamista varten kerättyjä varoja voidaan käyttää mihin vain, ja tämä vaarantaa rahaston toiminnan jatkossa. Tarvitsemme pitkäjänteistä ja päättäväistä asuntopolitiikkaa, mutta nykytilanne herättää huolta, missä määrin kohtuuhintaista asumista on tarjolla tulevaisuudessa, Kvarnström puntaroi tiedotteessa.