Tällä hetkellä poliittisia lakkoja ei Suomen lainsäädännössä rajoiteta eikä rajoitukselle ole nyt esitetty kunnollisia perusteita, hän painotti.

Hallitusohjelman moninaisista heikennyksistä ensimmäisinä asialistalla ovat olleet työntekijöiden lakko-oikeuden rajoitukset. Lakko-oikeus on osa järjestäytymisvapautta ja osa työntekijöiden perusoikeuksia.

Työrauhaa pohtinut kolmikantainen työryhmä lopetti työnsä lokakuun puolivälissa. Palkansaajakeskusjärjestöt jättivät siihen yhteisen eriävän lausuman.

POLIITTISISTA lakoista ei tähän asti ole ollut lainsäädäntöä, joten siinä hallitus astuu hänen mukaansa uudelle alueelle.

– Esityksellä kavennetaan mahdollisuuksia tuoda esiin näkemyksiä poliittisesta päätöksenteosta. Se on demokratiassa kova liike. Kummallista on myös, että kun kyse on poliittisesta työtaistelusta esitys laajentaa työrauhavelvollisuuden myös järjestäytymättömiin yrityksiin.

Hänen mukaansa on täysin selvää, että vuorokauden rajoituspykälän käytännön soveltaminen tulee olemaan hyvin tulkinnanvaraista. On esimerkiksi kysyttävä, milloin on kyse yhdestä samasta ja milloin taas useammasta eri työtaistelutoimenpiteestä, Rönni-Sällinen huomauttaa.

– Suomessa ei ole juuri ollut poliittisia lakkoja. Kyse tuntuisikin olevan siitä, että Orpon-Purran hallitus taktikoi perusoikeuksia koskevalla lainsäädännöllä. Se haluaa lakkoja rajoittavien lainsäädäntömuutosten olevan voimassa, kun hallitus vie muita hallitusohjelmassa linjattuja työehtojen heikennyksiä eteenpäin.

Myös hyvityssakkoja ollaan korottamassa moninkertaisiksi. Jatkossa työrauhavelvollisuuden vastaisiksi todettavista toimista tuomittaisiin vähintään 10 000 euron ja enintään 150 000 euron suuruinen hyvityssakko. Nykyisin alarajaa ei ole ja yläraja on 23 500 euroa. Samoin oikeutta tukilakkoihin ollaan rajoittamassa.

VUOSI SITTEN kaupan alalla oli mielenilmaisuja, kun Kaupan liitto ilmoitti kieltäytyvänsä toisen kauden palkkaneuvotteluista. Näistä muutaman minuutin kassapysähdyksistä ja ulosmarsseista osastot tuomittiin kesäkuussa maksamaan hyvityssakkoja noin 300 eurosta muutamaan tuhanteen euroon.

– Jatkossa tällaisistakin mielenilmaisuista tuomittaisiin vähintään 10 000 euron sakko. Kohtuutonta, Rönni-Sällinen kritisoi.

Hallitus on muuttamassa tukilakkoja koskevaa lainsäädäntöä ja sen jäljiltä tulee olemaan hänen mukaansa vaikea arvioida, milloin tukilakot ovat laillisia ja milloin eivät.

Lakko-oikeuksien kaventamisessa on kyse kansainvälisillä sopimuksillakin turvattujen perusoikeuksien heikentämisestä, Rönni-Sällinen painottaa. Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on arvioida lakiesitysten vaikutuksia perusoikeuksien näkökulmasta.

– Toivon kovasti, että perustuslakivaliokunnan kaikki jäsenet pitävät arvossa rooliaan perustuslain tulkitsijana eivätkä alennu lakkolainsäädännön käsittelyssä perusoikeuksia heikentävään politikointiin.