Räsänen perusteli näkemystään vetoamalla toimiin, joilla hallitus itse syventää julkisen talouden alijäämää. Hän viittasi muun muassa yhteisöveron alennukseen, hankintalakiin ja alkoholin etämyynnin tuottamaan verovajeeseen.

VAALIBUDJETILLA tarkoitetaan yleensä vaalien alla tehtävää budjettia, jossa hallitus höllentää talouslinjaansa, välttelee epäsuosittuja päätöksiä tai jakaa äänestäjille näkyviä etuja vaalien lähestyessä.

– SDP:n Joona Räsäsen puhe vaalibudjetista vaatii poikkeuksellisen lyhyttä muistia. Tämä hallitus vie vielä viimeisenä vuotenaan läpi vaikeita säästöpäätöksiä lähes miljardin euron edestä. Jos tämä on SDP mielestä vaalibudjetti, olisi kiinnostavaa kuulla, millä sanalla he kuvaavat oman hallituksensa viimeistä budjettia, Kauma sanoo.

Kauma muistuttaa, että Marinin hallituksen viimeisessä budjettiriihessä syksyllä 2022 velkaa päätettiin ottaa noin 1,7 miljardia euroa enemmän kuin valtiovarainministeriön pohjaesityksessä oli esitetty.

TUOLLOIN hallitus perusteli velanottoa muun muassa Ukrainan sodalla, Euroopan energiakriisillä ja energiaomavaraisuudella.

Samassa riihessä päätettiin muun muassa ylimääräisestä lapsilisästä, sähkön arvonlisäveron määräaikaisesta alentamisesta sekä henkilökuljetusten arvonlisäveron poistamisesta. Kauma muistuttaa, että sähkön veroale oli voimassa joulukuusta vaalikevään huhtikuun loppuun ja henkilökuljetusten nollaverokanta tammikuusta huhtikuun loppuun.

– Vaalien alla suomalaisille jaettiin ylimääräinen lapsilisä ja verohelpotuksia, joista osa päättyi sopivasti vaalikuukauteen. Samalla budjetin alijäämää kasvatettiin lähes kahdella miljardilla valtiovarainministeriön esityksestä. Jos vaalibudjetille etsitään oppikirjaesimerkkiä, SDP:n kannattaa aloittaa katselmus omasta lähihistoriastaan, Kauma sanoo.

Joona Räsänen ei ollut SDP:n kansanedustaja kaudella 2019-2023.